Avoin asiantuntijuus : Ympäristökysymys ja monimuotoinen ekspertiisi

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12935
Title: Avoin asiantuntijuus : Ympäristökysymys ja monimuotoinen ekspertiisi
Author: Saaristo, Kimmo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Date: 2000-09-22
URI: http://hdl.handle.net/10138/12935
Thesis level: Doctoral thesis
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan empiiristen tapausten avulla asiantuntijuuden kontekstuaalisuutta ja monimuotoisuutta sekä sitä, kuinka asiantuntijuus konstruoituu paikallisissa ympäristökonflikteissa. Asiantuntijuutta lähestytään ympäristökysymyksen kautta ja toisaalta ympäristökysymystä asiantuntijuuden näkökulmasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena on mahdollisuus ymmärtää ekspertiisi kokonaan uudella tavalla, avoimena asiantuntijuutena, jossa keskeistä on julkisuus, kommunikaatio ja luottamus. Tutkimuksen empiirinen materiaali koostuu sanomalehtiartikkeleista ja mielipidekirjoituksista sekä kymmenen kunnallisen ympäristövirkamiehen haastattelusta. Ainestoa lähestytään diskurssianalyysin ja sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta. Asiantuntijuuden nähdään usein perustuvan tieteeseen, professioammatteihin ja instituutioihin. Tämä on tavallista esimerkiksi sosiologisessa professiotutkimuksessa: asiantuntija on henkilö, jolla on tieteellinen koulutus ja joka toimii professioammatissa. Mutta ‘perinteisten' professionaalisten asiantuntijoiden - lääkäreiden, virkamiesten, juristien ym. - rinnalle on noussut monenlaisia toimijoita, joilla jostain tietystä spesifistä näkökulmasta katsoen on hyvä ja perusteltu syy kutsua itseään asiantuntijoiksi. Eräitä metsiensuojelua koskevia keskusteluja tarkastelemalla esitetään, kuinka esimerkiksi ympäristöliikkeet ovat haastaneet perinteisen asiantuntijatiedon ja nostaneet uusia teemoja julkisuuteen. Tällaista ekspertiisiä on usein kutsuttu vasta-asiantuntijuudeksi, vaikka se ei välttämättä kovinkaan suuresti poikkea ‘perinteisestä' professionaalisesta asiantuntijuudesta: myös vasta-asiantuntijuus on vahvasti tieteelliseen tietoon sidottua ja siitä riippuvaista. Toisaalta maanviljelijöiden sekä maan- ja metsänomistajien asema on usein jäänyt vähälle huomiolle puhuttaessa asiantuntijuudesta ja vasta-asiantuntijuudesta. Tutkimuksessa tätä problematiikkaa lähestytään Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelman ja siitä käydyn julkisen keskustelun kautta. Maan- ja metsänomistajat katsoivat, ettei heitä otettu huomioon luonnonsuojeluohjelmaa suunnitellessa, ja heidän omia maitaan koskeva tietonsa ohitettiin merkityksettömänä. Tällainen tieto ei välttämättä ole universaalia, tieteellistä tietoa, vaan pikemminkin paikallista ja kontekstuaalista, käytäntöön sitoutunutta hiljaista tietoa, jota voi olla vaikeaa esittää sanallisesti. Toisaalta paikallinen ja käytännöllinen tietämys, ‘keinotaitajuus', voidaan ymmärtää eräänlaisena asiantuntijuutena. Tutkimus osoittaa, että on perusteltuja syitä puhua asiantuntijuuden monimuotoistumisesta. Ekspertiisiä on yhä vaikeampi käsittää vain tieteelliseen tietoon ja koulutukseen pohjautuvana professioiden yksinoikeutena. Professiot eivät toki katoa, päinvastoin, ne saattavat jopa voimistua, mutta samalla niiden rinnalle nousee aina uusia vasta-asiantuntijoita ja keinotaitajia. Asiantuntijuus yleensä onkin muuttunut ambivalentiksi monella tapaa. Asiantuntijalle on aina löydettävissä vasta-asiantuntija ja todellisia asiantuntijoita on vaikeaa, joskus mahdotonta erottaa puoskareista. Esimerkiksi tiede on osittain menettänyt aiemman kiistattoman auktoriteettiasemansa. Toisaalta tieteellinen tieto on tunkeutunut uusille alueille, ja on yhä useamman saavutettavissa, periaatteessa avointa kenelle tahansa. Tämä on osaltaan myötävaikuttanut ekspertiisin avautumiseen. Samalla (media)julkisuuden, kommunikaation ja luottamuksen merkitys on entisestään lisääntynyt. Tutkimus kysyykin, voidaanko asiantuntijaa, johon ei luoteta, pitää lainkaan asiantuntijana? Työn lopussa kehitellään avoimen asiantuntijuuden ideaa ja tarjotaan näin vielä eräs näkökulma ekspertiisin käsitteellistämiseen. Asiantuntijuus voidaan ymmärtää kontekstuaalisena ja avoimena, ei suljettuna ja universaalina. Tämä tarkoittaisi muun muassa, että aina kulloisessakin tilanteessa asiantuntijuus rakentuu tilanteeseen osallistujien välisessä kommunikaatiossa. Tällöin ekspertiisi nähdään jaettuna ja neuvoteltuna, ei niinkään henkilökohtaisena ominaisuutena. Eri konteksteissa asiantuntijuus konstruoituu eri tavoin eikä sitä voi etukäteen määritellä. Asiantuntijuus käsitetään hybridinä, jonka tuottavat kaikki kulloiseenkin kommunikaatiotilanteeseen osallistuvat yhdessä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: asiantuntijuus - ympäristökysymykset
asiantuntijat - ympäristöliikkeet
professionalismi - ympäristöala


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.79Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record