Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Puolueiden ja joukkotiedotusvälineiden vaaliagendat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Aura, Vappu
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:03:17Z
dc.date.available 2009-09-08T10:03:17Z
dc.date.issued 2000-04-19 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12949
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Sekä puolueet että joukkotiedotusvälineiden rooli politiikassa ovat suuresti muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Äänestäjistä on tullut yhä liikkuvampia ja puolueet ovat muuttuneet yhä enemmän ’vaalipuolueiksi’. Näin vaalikampanjasta on tullut yhä ratkaisevampia tapahtuma vaalien lopputulosten kannalta. Median vallasta julkisen agendan muodostajana on erilaisia käsityksiä: Agenda-setting-teoria painottaa joukkotiedotusvälineiden valtaa sekä kansalaisten että poliitikkojen asialistan laatijana. Agenda-building-teoria painottaa kuitenkin myös muita instituutioita, mm. puolueita agendan muodostajina. Tämä teorian mukaan agendan muodostuminen on kollektiivinen ja vastavuoroinen prosessi ja siinä tapahtuu useita takaisinkytkentöjä. Eduskuntavaaleissa puolueilla ja medialla on erilaisia keinoja kun ne molemmat pyrkivät hallitsemaan agendaa vaalikampanjan aikana: puolueet pyrkivät tuomaan esille itselleen edullisia asioita ja joukkotiedotusvälineet luomaan ristiriitoja, kilpailuasetelmia ja mielikuvia. Puolueiden agendan ilmentäjinä analysoidut vaaliohjelmat sisälsivät huomattavasti vähemmän erilaisia kilpailuasetelma- ja mielikuvakysymyksiä kuin Helsingin Sanomien vaaliaiheiset artikkelit tai television vaaliohjelmat. Eniten tällaisia kilpailuasetelma- ja mielikuvakysymyksiä oli Helsingin Sanomissa. Sanomalehti onkin väline, jota lähden pääsee kaikkein vähiten kontrolloimaan. Television vaalikeskusteluissakin poliitikot ovat itse enimmäkseen äänessä ja voivat siten johtaa keskustelua haluamiinsa asiakysymyksiin. Asiakysymyksissä kaikilla kolmella agendalla erottui selvästi kolmen kärki: eniten huomiota saivat talouspolitiikka, sosiaaliset kysymykset ja työmarkkinapolitiikka. Kaikki kolme analysoitua puoluetta, kokoomus, Sdp ja keskusta tosin yrittivät vaaliohjelmissaan painottaa eniten niin sanottuja ’pehmeitä arvoja’ mutta joukkotiedotusvälineissä taloudelliset kysymykset olivat selvästi suosituin asiakysymys. Puolueiden samanlaistumiselle ei aineistosta löytynyt yksiselitteistä tukea. Puolueiden vaaliohjelmien ja joukkotiedotusvälineiden vaaliagendojen väliset erot olivat kuitenkin niin suuria, että joukkotiedotusvälineiden valta määrätä vaalien agendaa näyttäisi olevan melko voimakas. Vaalien jälkeen tehdyssä hallitusohjelmassa eri asiakysymykset saivat huomattavasti tasapuolisemmin huomiota kuin joukkotiedotusvälineissä ja sosiaaliset kysymykset nousivat jälleen tärkeimmäksi asiakysymykseksi. Siinä mielessä hallitusohjelman, politiikan tuloksen, agenda muistutti enemmän puolueiden vaaliohjelmia kuin joukkotiedotusvälineiden agendaa. Nykyiset asiakysymykset ja niissä puolueiden kannanotot eivät jakaannu enää oikeisto-vasemmisto akselilla eivätkä muullakaan puolueita perinteisesti erottavalla akselilla. Eri asiakysymyksissä otetut positiot eivät enää ole voimakkaasti sidoksissa puolueisiin. Näin puolueiden viesti saattaa hämärtyä ja äänestäjän on yhä vaikeampi hahmottaa poliittista kenttää: politiikka voidaan kokea vaihtoehdottomaksi. Puolueiden tulisi vaalikampanjoissaan tarjota äänestäjälle enemmän selkeitä vaihtoehtoja. en
dc.language.iso fi en
dc.subject vaalikampanjat - puolueet - eduskuntavaalit en
dc.subject agenda - vaalikampanjat - joukkoviestimet en
dc.title Puolueiden ja joukkotiedotusvälineiden vaaliagendat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.34Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account