Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Liikuntavammaisten naisten kokemuksia äitiydestä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Psychology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor.author Österholm Anna, Tukiainen Johanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:03:36Z
dc.date.available 2009-09-08T10:03:36Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/12970
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielmamme käsittelee liikuntavammaisten naisten äitiyttä. Tarkoituksenamme on ollut selvittää, minkälaisia kokemuksia liikuntavammaisilla naisilla on äitiydestä: miten naiset ovat kokeneet muiden ihmisten suhtautuvan heidän äitiyteensä ja millaisina äiteinä he itse näkevät itsensä. Olemme olleet kiinnostuneita siitä, minkälaista suhtautumista äidit ovat saaneet osakseen läheisiltä ja ulkopuolisilta ihmisiltä. Erityisesti olemme halunneet tarkastella sitä, minkälaisia kokemuksia äideillä on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa asioinnista. Edellä mainitun lisäksi tutkielmamme tarkoitus on ollut selvittää, millaisia selviytymisstrategioita liikuntavammaiset äidit ovat käyttäneet tilanteissa, joissa heidän äitiyteensä on suhtauduttu kyseenalaistavalla ja ennakkoluuloisella tavalla. Teoreettisilta lähtökohdiltaan tutkielmamme liittyy sosiaalisen konstruktionismin tutkimukseen. Työmme viitekehyksenä käytämme Michael Oliverin alun perin kehittämää vammaisuuden sosiaalista mallia, jonka mukaan vammaisuus on yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. Sosiaalisen ja fyysisen ympäristön nähdään muodostavan rajoituksia ja esteitä tietyille ihmisryhmille. Mallin mukaan vammaisuus on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti tuotettua. Toisena teoreettisena viitekehyksenä työssämme on Glynis Breakwellin teoria uhatusta identiteetistä ja selviytymisstrategioista. Tutkimusaineistomme koostuu kymmenestä liikuntavammaisen äidin yksilöhaastattelusta. Haastattelemillamme naisilla on joko selkäydinvamma (paraplegia), etenevä lihassairaus tai MS-tauti. Haastattelemamme äidit ovat iältään noin 25–50-vuotiaita ja jokainen heistä on vammautunut tai sairastunut ennen ensimmäistä raskautta ja äidiksi tuloa. Haastatteluissa olemme käyttäneet puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Keräämämme haastatteluaineiston olemme analysoineet teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistosta tehdyt havainnot osoittivat, että haastattelemamme äidit olivat kohdanneet monenlaisia ennakkoluuloja ja monenlaista kyseenalaistamista niin ulkopuolisten ihmisten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistenkin taholta. He olivat kohdanneet jonkin verran epäilyjä myös ystävien ja sukulaisten taholta, lähinnä perheen perustamisen alkuaikoina. Joillakin oli ollut ongelmia myös henkilökohtaisten avustajien kanssa: avustajat olivat saattaneet yrittää viedä tai mitätöidä heidän äitiyttään. Sen sijaan puolisolta ja lapsilta haastattelemamme naiset kertoivat saaneensa varauksetonta tukea ja hyväksyntää. Itsensä naiset esittivät vahvassa äiti-roolissa. Tästä voi päätellä, että naiset ovat onnistuneet suojaamaan äitiyttään ennakkoluuloiselta ja kyseenalaistavalta suhtautumiselta. Myös merkittävien toisten tuella ja hyväksynnällä on suuri merkitys. Tilanteissa, joissa naiset olivat kokeneet identiteettinsä uhatuksi, he käyttivät erilaisia selviytymisstrategioita. Aineistostamme nousi esiin viisi erilaisia selviytymisstrategialuokkaa 1) torjunta, 2) superäitiys, 3) positiivinen elämänasenne, 4) puolustautuminen ja 5) vertaistuki. Keskeisimmät lähteet: Breakwell, G. (1986). Coping with threatened identities. Lontoo: Methuen Oliver, M. (1983). Social work with disabled people. Lontoo: Macmillan Education Prilleltensky, O. (2003). A ramp to motherhood: the experiences of mothers with physical disabilities. Sexuality and Disability, 21 (1), 21–47. Prilleltensky, O. (2004). My child is not my carer: mothers with physical disabilities and the well-being of children. Disability & Society, 19 (3), 209–223. en
dc.language.iso fi en
dc.subject liikuntavammaiset en
dc.subject äitiys en
dc.subject identiteetti en
dc.subject selviytyminen en
dc.title Liikuntavammaisten naisten kokemuksia äitiydestä en
dc.identifier.laitoskoodi 706 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.69Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account