Yhteistyökumppaneiden julkaisut

Uusimmat julkaisut

  • Trump, Erica R.; Riipinen, Ilona; Donahue, Neil M. (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 5, 352-362
  • Rimkus, Egidijus; Kažys, Justas; Butkutė, Sigita; Gečaitė, Indrė (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 5, 337-351
  • Díaz-Gil, Carlos; Werner, Malin; Lövgren, Olof; Kaljuste, Olavi; Grzyb, Anna; Margoński, Piotr; Casini, Michele (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 323-335
  • Stivrins, Normunds; Kalnina, Laimdota; Veski, Siim; Zeimule, Sandra (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 310-322
  • Maljanen, Marja; Liimatainen, Maarit; Hytönen, Jyrki; Martikainen, Pertti J. (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 295-309
  • Sutinen, Sirkka; Roitto, Marja; Lehto, Tarja; Repo, Tapani (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 281-294, 2014
  • Danielsson, Åsa (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 267-280
  • Nieminen, Jouni K.; Pohjola, Pekka (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 4, 257-266
  • Suuronen, Petri; Bartley, Devin M. (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 3, 245-255
  • Jussila, Japo; Makkonen, Jenny; Vainikka, Anssi; Kortet, Raine; Kokko, Harri (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 3, 235-244
  • Varpio, Yrjö (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017)
    Herman Hesekiel Holmström (1883-1943, vuodesta 1906 Helosalo) oli lähtöisin rautatieläisperheestä. Perheen muut seitsemän lasta rakensivat itselleen vakaan porvarillisen elämänuran itsenäisessä Suomessa. Naimattomana eläneestä Hermanista tuli suvun musta lammas, jonka nimi ja elämänvaiheet haluttiin tyystin unohtaa. Edes valokuvaa ei ole säilynyt. Hermanin elämänvaiheista heijastuvat Suomen historian suuret käänteet. Suonenjokelaispojan koulunkäynti Kuopion lyseossa jäi kesken. Helsinkiin muutettuaan hän toimi muurarina ja suutarina, mutta tempautui samalla mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Jo 23-vuotiaana hän oli Matti Kurikan sosialistisen reformipuolueen puoluesihteeri ja kiertävä vaalipuhuja valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Sisällissodan loppuvaiheessa Herman tarkasteli punaisen Suomen elämää näköalapaikalta aseettomana kirjurina punakaartin päämajassa senaatin linnassa Helsingissä. Itsenäistyneessä Suomessa hän nousi esiin yllättävässä yhteydessä toimiessaan 1921 Suomen ulkoministeriön hiljaisella hyväksynnällä Itä-Karjalan pakolaisten delegaation sihteerinä. Delegaatio neuvotteli Aunuksen kaupungissa Suomeen tulleiden pakolaisten paluumahdollisuuksista Neuvostoliittoon. Hermanin elämänvaiheiden ja ajattelun selvittäminen on ollut sukututkimuksellinen haaste, jonka selvittelyyn on käytetty paitsi arkistoja myös vanhoja sanomalehtiä.
  • Lahtonen, Unto O. (Ympäristöministeriö, 2004)
    Suomen ympäristö 680
    Tämä kirja kuvaa maassamme 1960-luvun lopun ja 1990-luvun alkuvuosien välisenä aikana tapahtuneita öljyvahinkoja ja niiden torjuntaa tapahtuma-ajan näkökulmasta. Teos ei ole Suomen öljyntorjunnan historiikki vaan kirjoittajan, Aamulehden pitkäaikaisen Turun toimittajan Unto O. Lahtosen autenttiseen aineistoon perustuva kronologinen kuvaus tapahtumista ja niiden aiheuttamasta keskustelusta. Suomen öljyntorjuntavalmius on nyt Suomenlahden ja Itämeren rantavaltioista vahvin niin organisaatioltaan kuin teknisiltä osilta. Sysäyksen tähän kehitykseen antoi vuosi 1969, kun pohjoisella Itämerellä Utön vesillä tapahtui siihen asti suurin öljykatastrofi tankkeri Palvan karilleajossa. Öljyntorjuntavalmiutta ei silloin ollut, mutta siitä saatiin sysäys 35 vuotta kestäneeseen torjuntavalmiuden vahvistamiseen. 10 vuotta myöhemmin 1979 neuvostotankkerin Cramscin Itämerellä tapahtuneessa katastrofissa Suomen öljyntorjuntavalmius joutui tulikokeeseen, josta se selviytyi kunnialla, kun öljy oli jo saastuttamassa koko Saaristomeren. Ensimmäinen öljyntorjunta-alus Hylje rakennettiin 1980 ja vielä tehokkaampi Halli 1986. Vuonna 1983 öljyntorjunta siirtyi merenkulkuhallitukselta ympäristöministeriölle. Jo 1988 harkittiin erityisen öljyntorjunta-monitoimimurtajan rakentamista jääoloissa tapahtuvaan öljyntorjuntaan. Nykyisessä Vanhasen hallituksen ohjelmassa mainitaan tällaisen murtajan hankkiminen. Suomi on lisäämässä 2005 ja 2006 vartiolaivojen Uiskon ja Tursaksen öljyntorjuntavalmiutta. Kun nyt hankkeilla olevat uudistukset vielä toteutuvat, tilanne öljyntorjunnassa entisestään paranee. Tässä teoksessa kerrotaan kronologisesti kolmen vuosikymmenen aikana tapahtuneesta Suomen öljyntorjunnan kehittämisestä nykyiselle korkealle tasolle, josta voidaan syystäkin olla ylpeitä ja antaa tunnustus kehitystyöhön osallistuneille veteraaneille.
  • Rask, Martti; Vuorenmaa, Jussi; Nyberg, Kari; Tammi, Jouni; Mannio, Jaakko; Olin, Mikko; Kortelainen, Pirkko; Raitaniemi, Jari; Vesala, Sami (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research19(2014): 3, 222-234
  • Hilasvuori, Emmi; Hari, Pertti; Aakala, Tuomas; Pulliainen, Erkki; Grace, John (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 3, 209-221
  • Robroek, Bjorn J. M.; Wubs, E. R. Jasper; Martí, Magali; Zając, Katarzyna; Andersen, Jacob Palsgaard; Andersson, Arne; Börjesson, Gunnar; Bragazza, Luca; Dise, Nancy B.; Keuskamp, Joost A.; Larsson, Madeleine; Lindgren, Per-Eric; Mattiasson, Peter; Solomonsson, Jane; Sundberg, Carina; Svensson, Bo H.; Verhoeven, Jos T. A. (Boreal Environment Publishing Board, 2014)
    Boreal Environment Research 19(2014): 3, 195-208