Yhteistyökumppaneiden julkaisut

Uusimmat julkaisut

  • Hildén, Mikael; Kupiainen, Kaarle; Forsius, Martin; Salonen, Raimo O. (Finnish Environment Institute, 2017)
    SYKE Policy Brief
  • Naarminen, Niina (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018)
    Tikkakosken tehdasyhteisö kasvoi aseistaan tunnetun tehtaan (1893-1991) ympärille viime vuosisadan aikana. Tehdas lakkautettiin taloudellisiksi ja tuotannollisiksi mainittujen syiden vuoksi vuonna 1991. Tutkimus käsittelee yhteisöllisen kulttuurin ja huumorin merkityksiä deindustrialisaation kokeneessa tehdasyhteisössä. Autoetnografisen tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu tekijän tallentamista muistitietohaastatteluista vuosilta 1996-2014. Tekijä käyttää tutkimusaineistona myös omia muistojaan, kokemuksiaan ja havaintojaan ollen itse tutkimansa yhteisön entinen jäsen. Lisäaineistoina ovat yhteisöä, muistitietoa ja perinnettä koskevat tutkimukset, arkistoaineistot, julkaisut ja kirjeet. Tehtaalaisia koskevaa muistitietotutkimusta ohjaa mikrohistoriallinen näkökulma. Analyyttinen kehys yhdistää muistitietotutkimuksen, folkloristiikan ja yhteiskuntahistorian tutkimusten metodeja. Tutkimus tarkastelee identiteettejä ja niiden muutoksia yhteisössä politiikkaa ja huumoria korostavan perinteen kautta. Työväenkulttuurin karnevalistisuus ja itseironian muodot ilmentävät kaksijakoisesti uhmakasta ylpeyttä ja nöyryyttä. Huumori ja pilailu tehdassalikulttuurissa olivat keskeinen osa yhteisöllistä perinnettä. Erityisesti Tikkakosken ulkopuolelta yhteisöön tulleiden ja vähemmistönä työskennelleiden naisten haastattelut antavat tietoa omaehtoisen huumorikulttuurin tuottamasta sisäpiiriylpeydestä mutta myös rakenteellisesta syrjinnästä. Ristiriitainen tietoisuus omasta asemasta työläisyhteisössä toistaa haastatteluissa myös kaksijakoisuutta. Sen yksi ilmenemismuoto on asenne tehtaan johtajistoon yhtäältä ihaillen ja toisaalta heistä vitsaillen. Tehdaspaternalismin periaatteiden mukaisesti Tikkakoskellakin johtajisto tuki isällisesti yhteisön kasvua ja hyvinvointia liiketoiminnan tavoitteiden tukemiseksi. Työntekijöiden luottamus johtajiin romahti tehtaan lakkauttamisen myötä. Haastateltavat tunsivat tulleensa petetyiksi sukupolvien ajan. Tutkimus osoittaa, että työn ja yhteisön menettäminen toi mukanaan häpeän kokemuksia taloudellisten ja terveydellisten ongelmien lisäksi. Haastateltavista he, jotka olivat jääneet eläkkeelle tehtaan lakkauttamista ennen, pysyivät virkeinä pitäen aktiivisesti yhteyttä entisiin työtovereihinsa. Irtisanotut tehtaalaiset taas vieraantuivat vähitellen entisestä yhteisöstään eivätkä ehtineet pätkätyöpaikoissa saada tehtaalla vallinneiden sosiaalisten suhteiden kaltaisia kontakteja. Työttömät ikävöivät tehdastyöstä eniten ”työporukkaa ja naurua”. Niiden menettäminen oli työläisten elämässä käännekohta mikrotasolla, mutta osoittaa myös makrotason muutosta. Deindustrialisaatio on muuttanut työväen kansanomaista kulttuuria. Yhteisen naurun ja ylpeyden tilalla on häpeää oman identiteetin kadottamisesta ja pelkoa omasta tulevaisuudesta.
  • Kähäri, Outi (Turun yliopisto, 2017)
    TSR 116047
  • Tappura, Sari; Pulkkinen, Johanna; Kivistö-Rahnasto, Jouni (Tampereen teknillinen yliopisto, 2017)
    TSR 115098
  • Vuori, M (Kela, 2018)
    Työpapereita 134
    Tutkimuksessa tarkasteltiin Kid-KINDL-R-mittarin sisäistä yhtenevyyttä. Kid-KINDL-R on yleiseen käyttöön soveltuva lapsen (7–13-vuotiaat) terveyteen liittyvää elämänlaatua (health-related quality of life, HRQoL) kartoittava kysely. Lapsen elämänlaatua voidaan tarkastella joko 24 osiota sisältävänä summamuuttujana tai kuuden erilaisen osa-alueen muodostamina summamuuttujina. Mittarin osa-alueet ovat: lapsen fyysinen terveys, psyykkinen hyvinvointi, itsetunto, perhesuhteet, kaverisuhteet ja koulunkäynti. Mittarin sisäistä yhtenevyyttä kotimaisessa kliinisessä lapsiaineistossa ei ole tiettävästi aiemmin tarkasteltu. Poikkileikkausaineiston muodostivat Kelassa käynnissä oleviin LAKU- ja Etä-LAKU-perhekuntoutuksen seurantatutkimuksen aloituskyselyyn osallistuneet lapset ja heidän huoltajansa. Hoito-ohjelmat on tarkoitettu 5–12-vuotiaille lapsille, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheenjäsenilleen. Aloituskyselyyn vastasi vähintään yksi henkilö yhteensä 198 perheestä (LAKU 124 perhettä, Etä-LAKU 74 perhettä). Kid-KINDL-R-mittarin sisäisen yhtenevyyden tarkastelua varten aineistot yhdistettiin, jotta tutkimuksen voima olisi mahdollisimman suuri. Lapsiaineistossa oli mukana 172 kouluikäistä lasta (poikia 85,3 %, tyttöjä 14,7 %). Huoltaja-aineistossa oli puolestaan yhteensä 330 henkilöä (186 äitiä ja 144 isää). Kid-KINDL-R-mittarin osioiden analyyseissa hyödynnettiin jakaumatarkasteluja ja kuvailevia tunnuslukuja. Eksploratiivisella faktorianalyysilla (EFA) analysoitiin sitä, missä määrin havaintoaineistojen korrelaatiomatriisit tuottavat mittarin osa-alueet lapsi- ja huoltaja-aineistoissa. Kid-KINDL-R-mittarin sisäistä yhtenevyyttä analysoitiin tarkemmin myös sisäisen konsistenssin menetelmän ja Cronbachin alfa -kertoimen (α) avulla. Geneerinen 24 osiota sisältävä summamuuttuja osoittautui reliaabeliksi. Cronbachin alfa -kertoimet olivat lapsiaineistossa 0,83 ja huoltaja-aineistossa 0,86. Osa-alueiden alfa-kertoimet osoittautuivat lapsiaineistossa melko heikoiksi. Lapsi- ja huoltaja-aineistojen EFA:t eivät tuottaneet aivan täydellisesti Kid-KINDL-R-elämänlaatumittarin kuutta osa-aluetta. Puuttuva tieto oli ehdollisesti satunnaista. Esimerkiksi lapsiaineistossa osittaiskatoa esiintyi yleisemmin nuoremmilla vastaajilla. Sisäisen konsistenssin menetelmään perustuvat alfa-kertoimet olivat samansuuruiset kuin aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut alfa-kertoimet. Kid-KINDL-R-mittarin psykometrisista ominaisuuksista tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän kotimaisiin aineistoihin perustuvaa tutkimusta. Kid-KINDL-R-mittarin sisältövaliditeetista on myös tärkeää käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tutkijoiden kesken.
  • Tuntematon tekijä (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2017)
  • Lindholm, Tapio (Ympäristöministeriö, 1988)
    Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Sarja D 44/1988
  • Hennala, Lea; Uotila, Tuomo (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2017)
    TSR 115168
  • Reijula, Jori; Ruohomäki, Virpi; Lahtinen, Marjaana; Aalto, Leena; Reijula, Emmi; Reijula, Kari (Työterveyslaitos, 2017)
    TSR 114102
  • Mäkelä, Antti; Laurila, Terhi K.; Haapalainen, Jussi; Halabi, Tuomas (Finnish Meteorological Institute, 2017)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2017:8
    Ilmatieteen laitos on koonnut ja julkaissut salamanlaskijoiden havainnot vuosilta 1960–1997. Vuodesta 1998 lähtien kaikki järjestelmälliset maasalamahavainnot perustuvat salamanpaikantimeen, jonka nykyinen malli aloitti toimintansa elokuussa 1997. Se käsitti 2016 kahdeksan anturia, pohjoisin Lokassa. Vuodesta 2002 mukana ovat olleet lisäksi Norjan ja Ruotsin anturit, joiden ansiosta koko Lappi on katettu ja suorituskyky on parantunut myös muualla Suomessa, sekä yksi anturi Virossa (mukaan vuonna 2005) ja kolme anturia Liettuassa (mukaan 2014). Laitteisto paikantaa maasalamoista erikseen jokaisen osaiskun ja ryhmittelee ne kokonaisiksi salamoiksi. Paikannettu salama voi sisältää 1-15 iskua; keskiarvo Suomessa on vajaa kaksi iskua/salama. Tilastoinnin pohjana käytetään salama- eikä iskumääriä, koska salama on ilmastollisesti edustavampi suure. Kesän 2016 aikana paikannettiin Suomen noin 115 000 maasalamaa, joka on hieman alle keskimääräisen (138 000). Suurin osa salamoista esiintyi heinäkuussa (80 000), ja touko-, kesä- ja elokuussa määrät olivat noin puolet keskimääräisestä.
  • von Lerber, Annakaisa (Finnish Meteorological Institute, 2018)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 143
    Globally, snow influences Earth and its ecosystems in several ways by having a significant impact on, e.g., climate and weather, Earth radiation balance, hydrology, and societal infrastructures. In mountainous regions and at high latitudes snowfall is vital in providing freshwater resources by accumulating water within the snowpack and releasing the water during the warm summer season. Snowfall also has an impact on transportation services, both in aviation and road maintenance. Remote sensing instrumentation, such as radars and radiometers, provide the needed temporal and spatial coverage for monitoring precipitation globally and on regional scales. In microwave remote sensing, the quantitative precipitation estimation is based on the assumed relations between the electromagnetic and physical properties of hydrometeors. To determine these relations for solid winter precipitation is challenging. Snow particles have an irregular structure, and their properties evolve continuously due to microphysical processes that take place aloft. Hence also the scattering properties, which are dependent on the size, shape, and dielectric permittivity of the hydrometeors, are changing. In this thesis, the microphysical properties of snowfall are studied with ground-based measurements, and the changes in prevailing snow particle characteristics are linked to remote sensing observations. Detailed ground observations from heavily rimed snow particles to openstructured low-density snowflakes are shown to be connected to collocated triple-frequency signatures. As a part of this work, two methods are implemented to retrieve mass estimates for an ensemble of snow particles combining observations of a video-disdrometer and a precipitation gauge. The changes in the retrieved mass-dimensional relations are shown to correspond to microphysical growth processes. The dependence of the C-band weather radar observations on the microphysical properties of snow is investigated and parametrized. The results apply to improve the accuracy of the radar-based snowfall estimation, and the developed methodology also provides uncertainties of the estimates. Furthermore, the created data set is utilized to validate space-borne snowfall measurements. This work demonstrates that the C-band weather radar signal propagating through a low melting layer can significantly be attenuated by the melting snow particles. The expected modeled attenuation is parametrized according to microphysical properties of snow at the top of the melting layer.
  • Rautiainen, Miina; Stenberg, Pauline; Mõttus, Matti; Manninen, Terhikki (Boreal Environment Publishing Board, 2011)
    Boreal Environment Research 16(2011): 2, 91-100
  • Schletterer, Martin; Schönhuber, Michael; Füreder, Leopold (Boreal Environment Publishing Board, 2011)
    Boreal Environment Research 16(2011): 2, 79-90
  • Pärn, Ove; Haapala, Jari (Boreal Environment Publishing Board, 2011)
    Boreal Environment Research 16(2011): 1, 71-78