Kirjat / Books

 

Recent Submissions

  • Kilonzo, Rehema; Kontinen, Tiina (Department of Political and Economic Studies, 2015)
    This edited volume introduces selected concerns in contemporary development studies from the perspectives of Tanzanian and Zambian scholars. The volume is a product of a three-year project Developing development studies – Phase II which was funded through a higher education institution institutional capacity building (HEI ICI) instrument supported by CIMO and the Finnish Ministry for Foreign Affairs. The participating institutes included Universities of Helsinki and Jyväskylä from Finland, Universities of Dar es Salaam, Dodoma and Sokoine from Tanzania, and the University of Zambia. The main contributors represent the young generation of development scholars who teach at the Institutes of Development Studies. The book is divided into five sections. The thematic sections deal with concerns related to natural resources, decentralization and governance, social accountability, and livelihoods. After four substantial sections, the identity of the discipline itself, its knowledge practices, disciplinary relations and history are discussed. The volume is an inviting introduction to issues struggled with in present development studies. The chapters provide a prism to the contemporary development concerns that are to be addressed both at local and global arenas.
  • Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Finnish communism was one of the largest communist movements in Europe. It was born in two countries, Finland and Soviet Russia, and in 1918–1944 active in both of them. It was a movement deeply rooted in Finnish society and the traditions of the Finnish labour movement, but also a movement with strong ties with the Soviets. This collection of articles by Tauno Saarela gives a glimpse of this tension within Finnish communism. The articles discuss the contacts between the Communist International and Finnish communism, the relations between Finnish and Scandinavian communists, the American impact on Finnish communism. They also touch the importance of cemeteries for Finnish communism, characters in the short stories published in the Finnish communist magazines in the 1920s, and the attitude of the Finnish communist youth towards jazz, rock and roll and pop songs in 1944–1969. The articles address the cult of the individual within Finnish communism, too. *** Tauno Saarela is Senior Lecturer in Political History, Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. He is the author of Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 [Birth of Finnish communism, 1918–1923] (1996), Kansan Tahto. Pohjolan työtätekevien lehti (2006), Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 [Finnish communism and revolution, 1923–1930] (2008), and the co-author of Communism: National and International (1998), Коминтерн и Финляндия 1919–1943 (2003), and several books in Finnish.
  • Jussila, Petri (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Edvard Gylling (1881–1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkimys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maanvuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdolla sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalaistusta myös kansallisen tragediamme taustoihin.
  • Kettunen, Pauli (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansakunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian liikettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista historiakäsityksestä. Historia oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työväenliikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hyvinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen historiaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merkityksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa menneen, nykyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muuttuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimihenkilöliikkeessä, liikkeenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristiriidoissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muutoksen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jota kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jonka vaiheita luonnehditaan usein hyvinvointivaltion projektiksi?
  • Bergholm, Tapio (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhteiden toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944–1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa. Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suomen työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdistystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä historiallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suomen työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalaisen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkaisevimpiin vaiheisiin.
  • Myyry, Liisa; Ahola, Salla; Ahokas, Marja; Sakki, Inari (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    Sosiaalipsykologian klassisia kysymyksiä ovat yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä tieteellisen tiedon ja arkiajattelun yhteys. Miten ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa ja konflikteja ehkäistä? Perustuuko moraali enemmän tunteisiin vai järkeen? Tämä teos käsittelee kuudessatoista luvussa ja 34 kirjoittajan voimin sosiaalipsykologian suuria kysymyksiä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Aihepiirit ulottuvat historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen, olipa sitten kyseessä älykkyys, politiikka, ruoka, johtaminen, digitaalinen vuorovaikutus tai perinnöllisyyttä koskevat tiedot ja luulot. Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian ja lähitieteiden tutkijoita Suomesta ja muualta Euroopasta. Tämä kirja on heidän – ystävien, kollegoiden ja oppilaiden – lahjansa professori Anna-Maija Pirttilä- Backmanille hänen merkkipäivänään.
  • Hentilä, Seppo (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Työläisurheilu oli monissa Euroopan maissa kasvanut 1930-luvulle tultaessa vahvimmaksi työväenkulttuurin muodoksi. Kansainväliseen työläisurheiluliikkeeseen kuului miljoonia jäseniä, ja työläisurheilu oli tärkeä osa työväenjärjestöjen muodostamaa sosialistista vastakulttuuria. Professori Seppo Hentilän tutkielmissa avautuu kiinnostavia näkymiä työläisurheilun arkeen ja juhlaan. Hän kirjoittaa myös siitä, miten synkät pilvet alkoivat 1930-luvun alussa kerääntyä Euroopan taivaalle. Työläisurheilijoiden itsepuolustuskaartit olivat viimeinen epätoivoinen yritys suojella työväenkulttuurin saavutuksia. Arbeitersport war vor 1933 in vielen europäischen Ländern mit Abstand die stärkste Form der Arbeiterkultur. Die internationale Arbeitersportbewegung zählte Millionen von Mitgliedern, und der Arbeitersport war ein Bestandteil der sozialistischen Gegenkultur. Die Studien von Prof. Dr. Seppo Hentilä bieten faszinierende Einblicke in den Alltag und in das Fest des Arbeitersports. Er schreibt auch darüber, wie sich Anfang der 1930er Jahre dunkle Wolken am Himmel Europas zu sammeln begannen. Die Wehrsportorganisationen der Arbeitersportler waren der letzte hoffnungslose Versuch, die Errungenschaften der Arbeiterkultur zu schützen.
  • Rentola, Kimmo; Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään sotaan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista
  • Kivikuru, Ullamaija; Pietiläinen, Jukka (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    2010-luvulla useampikin tutkija on väittänyt, että läntinen ihminen ei enää ainoastaan elä median kanssa vaan mediassa, sitoutuneena siihen päivin ja öin. Median alituinen läsnäolo elämässämme tekee meidät tämän käsityksen mukaan zombeiksi. Media vaikuttaa elintapoihimme, arvoihimme ja suhteeseemme muihin ihmisiin, vaikka emme näitä vaikutuksia pysty paikantamaan. Mediassa eläminen ei siis suinkaan tee meitä valistuneiksi ja harkitseviksi, vaan häilyviksi ja poukkoileviksi. Kyse ei ole yksittäisten mediasisältöjen vaikutuksista, vaan median pysyvästä läsnäolosta elämässämme. Moinen näkemys voidaan toki haastaa, eikä se ehdottomasti päde kaikkialla maailmassa. Median saatavuuden, käytön ja sisältöjen erot ovat suuria. Yksi tämän kirjan kirjoittajista, mediatalouden erikoistuntija Robert Picard on epäilemättä vahvasti eri mieltä zombi-ideologian kanssa. Jos ei ole sähköä, teitä eikä lukutaitoa kuten kehitysmaiden maaseudulla usein on, median käyttö kehitysmaissa rajoittuu paljolti kaupunkilaiseen keskiluokkaan. Myös median historia ja sen toiminnan vapaus-asteet eri puolilla maailmaa ovat erilaisia. Eivät edes Euroopassa viime vuosina selviönä pidetyt näkemykset sanomalehden kriisistäkään pidä kaikkialla paikkaansa. Aasiassa sanomalehden suosio nousee kohisten talouskasvun myötä. Mutta niin keskeinen kuin media teollistuneessa maailmassa onkin, yllättävän vähän me tiedämme siitä. Viestinnän rakenteista, mediasisällöistä ja tiedonvälityksen asemasta eri puolilla maailmaa on varsin niukasti saatavilla selkeää ja vertailtavaa tietoa. Jopa tilastot ovat hyvin vajavaisia. Tämä kirja pyrkii hahmottamaan – kiistatta isolla pensselillä – median peruspiirteitä eri puolilla maailmaa. Kirjoittajat ovat suomalaisia tai heillä on tavalla tai toisella yhteys Suomeen. Kirja kertookin mediasta eri puolilla maailmaa pohjoisen Euroopan horisontista käsin.
  • Mykkänen, Juri; Paakkunainen, Kari (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2014)
  • Enbom, Leena (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Vuonna 1937 Valkeakoskella pidettiin juoksukilpailut paperitehtaan kentällä. Katsojat hämmästyivät, kun eräs tunnettu ”jyryläinen” tuli paikalle punaisissa housuissa: ”Mutta niinhän se ukko juoksi vaan punasissa housuissa ja voitti koko homman!” Tekoon kietoutui suurta symboliikkaa, sillä tehtaan kenttä oli valkoisen vallan näkyvimpiä ilmentymiä paikkakunnalla. Maailmansotien välisenä aikana Valkeakoski oli jakautunut kahteen leiriin: mahtavaan paperitehtaaseen ja vastarintaisiin työläisiin. 1900-luvun alussa työläiset olivat perustaneet yhdistyksiä, joissa näyteltiin, urheiltiin ja musisoitiin. 1930-luvulla tehdasyhtiö halusi ottaa yhdyskunnan tiukemmin hallintaansa ja ryhtyi organisoimaan työläisille suunnattua sosiaalista toimintaa. Sekä työväentalolla että tehtaan seurahuoneella näyteltiin Nummisuutareita ja jaettiin urheilukilpailujen palkintoja. Tutkimus valottaa vapaa-aikaan ulottuvia valtakamppailuja ja sitä, miten työväentalon kävijät reagoivat ulkoa tulleeseen paineeseen. Millaista oli arkisiin käytäntöihin verhottu vastarinta, jolla kiistettiin tehdasyhtiön hegemonista asemaa ja vapaa-aikaan ulotettuja kontrollipyrkimyksiä? Millainen oli ”epäpoliittisen” vapaa-ajantoiminnan poliittinen ulottuvuus? *** Leena Enbom on Valkeakoskella syntynyt talous- ja sosiaalihistorian tutkija, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.
  • Heino, Eveliina; Kärmeniemi, Nadezda; Veistilä, Minna (Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 2014)
  • Törrönen Maritta (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
  • Heino, Eveliina; Veistilä, Minna; Hännikäinen, Päivi; Vauhkonen, Teemu; Kärmeniemi, Nadezda (Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö, 2013)
  • Hentilä, Marjaliisa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)
    Matti Paasivuori oli ensimmäinen työläistaustainen ammattipoliitikko. Hän tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkäänlaista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi. Hän oli tunnettu agitaattori ja puhuja mutta myös työelämän ja poliittisten ristiriitojen sovittelija. Paasivuori jäi vuonna 1918 vallankumouksen ja sisällissodan ulkopuolelle, ja vain hänet hyväksyttiin työväestön edustajaksi, kun eduskunta toukokuussa 1918 kokoontui. Hän puhui voimakkaasti ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomista vastaan – ja vastusti jyrkästi Suomen muuttamista kuningaskunnaksi. Matti Paasivuori vaikutti maatalousvaltaisen ja vanhoillisen Suomen yhteiskuntarakenteiden muutokseen. Hän oli kahdeksan tunnin työpäivän, sosiaaliturvan ja työsuojelun esitaistelija, joka edisti toiminnallaan työväenliikkeen kehittymistä yhteistyökykyiseksi ja varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Marjaliisa Hentilä on vavaltiotieteen tohtori, dosentti ja erikoistutkija Työväen Arkistossa.