Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 83-102 of 137
  • Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos; Home Economics and Craft Science; Hushålls- och slöjdvetenskap, Institutionen för (2009)
    Techne series. A : Research in Sloyd Education and Craft Science;14
  • Wang, J; Haarlaa, Rihko (2002)
    A production study was conducted for an excavator attached with a harvesting head under two stand conditions in northern Finland to determine and examine hourly productivity, unit cost, and working pattern. Before clearcutting, stand 1 was a natural stand composed of birch and spruce. Stand 2 was a pine plantation that was to be thinned a second time. Felled trees had an average diameter at breast height (DBH) of 17.8 and 15.8 cm, 7.64 m and 10.69 m in total merchantable height, and volume per tree of 0.18 and 0.20 m3, in stands 1 and 2, respectively. The results indicated that the productivity of this machine in forest operations was at the same level as that of Nordic purpose-built harvesters. Hourly productivity averaged 12.24 m3 per productive machine hour (PMH) in stand 1 and 10.43 m3/PMH in stand 2 and was affected primarily by DB H and the number of cuts or logs from a tree. Hourly costs were estimated at FIM 466.21/PMH ($84.8/PMH), which provided a cost estimate of FIM 69.47/m3 ($12.6/m3) in harvesting stand 1 and FIM 74.35/m3 ($13.5/m3) in harvesting stand 2. Working pattern of the excavator was also examined. The average boom reach was between 6 m and 7 m and the maximum vertical revolving angle was about 130 to 140 degrees. Moving distance between harvested stops averaged 16.11 m and the cutting width of a strip ranged from 8.0 to 10.0 m.
  • Laine, Jaana (Suomen Tiedeseura, 2006)
    Metsäteollisuus on ollut ja on edelleen riippuvainen yksityismetsien puusta. Väitöskirjassa selvitetään, miten metsäteollisuus osti tarvitsemansa puun itäsuomalaisilta yksityismetsänomistajilta vuosina 1919−1939. Millaisia olivat kauppakirjojen ehdot ja kuka määritti ne? Entä kauppakirjojen ulkopuolelle jääneiden puukaupan vaiheiden toimintatavat? Teos selittää puukaupan sääntöjen historiallista kehitystä ja tarjoaa lukijalle taustatietoja tämän päivän puukaupan tarkasteluun. Puukaupassa myyjä (yksityismetsänomistaja) ja ostaja (metsäteollisuusyritys) sopivat puumäärän ja kauppahinnan ohella mm. leimauksesta, mittauksesta ja kauppahinnan maksusta. 1900-luvun alussa metsäteollisuus asetti kauppakirjojen ehdot eivätkä yksityismetsänomistajat pystyneet niihin merkittävästi vaikuttamaan. Sen sijaan he vaikuttivat kauppakirjoissa tarkemmin määrittelemättömiin puukaupan vaiheisiin, kuten leimaukseen ja mittaukseen. Tutkimusajanjakson alussa metsäteollisuus päätti ostettujen yksityismetsien leimaamisesta, mutta viimeistään 1930-luvulla metsänomistajien edustajat leimasivat merkittävän osan myytävistä metsistä ennen puukaupan solmimista. Leimausluettelot lisäsivät myyjien tietoa puuston määrästä ja arvosta, mikä kohensi heidän neuvotteluasemaansa. Puutavaranmittausta muutettiin vuonna 1938 säädöksin, jotka määrittivät mittauksen toteuttamisen ja asettivat viralliset mittaajat ratkomaan mittaukseen liittyneitä rii! toja. Metsäteollisuus vastasi edelleen puutavaranmittauksesta, mutta säädösten asettamissa rajoissa. Metsänomistajien valmiuksia neuvotella puukaupan säännöistä heikensivät metsänomistajakunnan ja heitä tukeneiden organisaatioiden hajanaisuus. Puukaupassa metsänomistajien heterogeeninen joukko kohtasi puunhankintansa tehokkaasti organisoineen metsäteollisuuden. Metsäteollisuus yhtenäisti puukaupan sääntöjä mm. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton (SPKL) puitteissa. Metsänomistajat saivat muutoksia puukaupan sääntöihin vasta 1930-luvulla, jolloin metsänomistajakunta oli aiempaa järjestäytyneempi ja metsäteollisuus kärsi ajoittain puupulasta. Yksityismetsänomistajien kannalta ratkaisevaa oli Maataloustuottajain Keskusliiton asettuminen SPKL:n vastaneuvottelijaksi. Myös Keskusmetsäseura Tapio, metsänhoitolautakunnat ja metsänhoitoyhdistykset opastivat metsänomistajia puukaupan solmimisessa. Maataloustuottajain Keskusliitto vaikutti erityisesti puutavaranmittauslain valmisteluun ja metsänhoitolautakunnat ja -yhdistykset yksityismetsien le! imaukseen. Puukaupan sääntöjen muutoksessa keskeistä oli yksityismetsänomistajien tietämyksen ja vaikutusvallan kasvu.
  • Anttila, Anu-Hanna; Suoranta, Anu (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2007)
    Väki Voimakas 20
    Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -teoksessa osoitetaan, että työelämän huonontamisen historian juonteita on pidemmältä ajalta kuin viimeisiltä kvartaalitalouden vuosikymmeniltä. Joillekin työntekijöille juuri ja juuri pärjääminen on ollut jokapäiväistä. Tietyillä aloilla työt ovat olleet horjuvia. Mitä pärjääminen on sitten tarkoittanut? Entä keitä horjuvat työt ovat ennen kaikkea koskeneet? Teoksen artikkeleissa vastataan kysymyksiin tapauskohtaisesti sekä otetaan kantaa palkkatyöyhteiskunnan muutoksia ja sopimuksellisuutta ohjaaviin arvokeskusteluihin. Esimerkeiksi tällöin nostetaan etenkin joustoturva ja perustulo sekä oikeus vapaaseen.
  • Sinikara, Kaisa; Forsman, Maria; Karppinen, Iiris; Lammi, Päivi (Helsingin yliopiston kirjasto, 2010)
  • Ruismäki, Heikki; Ruokonen, Inkeri (2010)
    Research Report. University of Helsinki, Department of Teacher Education; 320
  • Eloranta, Annika; Hurmeranta, Anna; Haapala, Laura; Pyykkönen, Emilia; Strömberg, Juha-Pekka; Jussilainen, Julia; Torniainen, Mari; Waselius, Lulu; Kopomaa, Timo (Sosiaalititeiden laitos Helsingin yliopisto, 2011)
    Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelijat kuvasivat ja arvioivat Ruoholahteen sijoittuvia niin kutsuttuja sekataloja. Mukana kaupunkitutkimuksellisessa tarkastelussa oli historiaa sekä nykypäivää, tehtiin myös lyhyt kurkistus vuokra- ja omistusasumista sekoittavien taloyhtiöiden mahdolliseen tulevaisuuteen. Kolmen erillisen tutkimusryhmän työt on koottu yhdeksi raportiksi. Aineistot kerättiin syksyllä 2010 ja alkuvuodesta 2011. Ensimmäisenä esillä on tutkimusosio, jota varten on haastateltu kolmea sekataloja hallinnoivaa isännöitsijää. Toiseksi käydään läpi asukaskyselyn tuloksia. Kysely jätettiin parille sadalle asukkaalle, joista hieman päälle kolmekymmentä palautti lomakkeen. Havainnot ovat näin suuntaa-antavia. Lopuksi pohdittiin Ruoholahden sekatalojen mahdollista kehitystä taloyhtiöiden hallitusten jäseniltä pyydettyjen kirjoitelmien pohjalta. Kussakin ryhmätyössä käytiin läpi aiempaa Ruoholahtea koskevaa tutkimusta, jota on julkaistu 1990-luvun alusta lähtien noin viiden vuoden välein. Näin nyt yliopistollisena harjoitustyönä tehdyt selvitykset asettuvat osaksi pitkää, parin kymmenen vuoden seurantatutkimusta. Tekstit ovat muutamaa kirjoitusvirheen korjausta lukuun ottamatta opiskelijaryhmien kirjaamassa muodossa. Tutkimusryhmien työskentelyä avittivat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Rikhard Manninen ja Tietokeskuksen tutkija Ari Niska sekä kaupunkitutkija Pekka Vehviläinen.
  • Saarilahti, Martti; Anttila, Tero (1999)
    The increased awareness of environmental issues has created a need for evaluating the usefulness of mobility models for Nordic forestry conditions. A frame of reference based on the WES-method was used for developing empirical rut depth models for moraine forest sites. It was found that the penetration resistance in critical layers alone was an adequate soil input variable, even if the studied soils had very large variations in stoniness. When comparing the results with earlier models developed for organic soils, it was found that the same models apply for both types of soils. The method and models seem reliable enough for avoiding operations on too risky soils.
  • Yhteiskuntahistorian laitos (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura, 2004)
    Väki voimakas;17
  • Serlachius, Julian (Söderström, 1916)
  • Veijola, Timo (2008)
    Teos on apokryfikirjakomitean käyttöön laadittu Heprealaisen Sirakin kirjan perusteellinen, filogisin ja eksegeettisin kommentein varustettu pohjakäännös.
  • Saarilahti, M. (2002)
  • Saarilahti, M (2002)
    Over 20 WES mobility models and rut depth models based on wheel numeric are presented. Some tractor multipass and cyclepass models are developed based on literature survey.
  • Saarilahti, M. (2002)
    WES-method, originally developed by the US Army research centre at 1960th is widely applied in mobility and trafficability studies. This semi-empirical method is based on the use of standard cone in measuring the soil penetration resistance to describe the soil properties, and the wheel numeric based on some tyre variables to describe the wheel characteristics. The models describing the wheel performance are developed from field test observations. There is not adequate experience of the suitability of the method for forestry tractor tyres in varying moraine soil conditions, but the method is worth of using as a frame of reference for further studies, due its simplicity and large number of articles from different applications.
  • Saarilahti, M. (2002)
    Different WES mobility models and some rut depth models based on wheel numeric are presented in previous paper. In this paper the interpretation and application of the results obtained using different models are discussed.