Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 33-52 of 133
  • Kettunen, Pauli (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansakunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian liikettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista historiakäsityksestä. Historia oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työväenliikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hyvinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen historiaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merkityksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa menneen, nykyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muuttuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimihenkilöliikkeessä, liikkeenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristiriidoissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muutoksen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jota kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jonka vaiheita luonnehditaan usein hyvinvointivaltion projektiksi?
  • Llorente, Juan Carlos; Sacona, Unai (Instituto de Ciencias del Comportamiento, 2012)
  • Sulkunen, Pekka; Yesilova, Katja (Sosiaalitieteiden laitos, 2011)
    Tässä käsikirjassa kuvataan yksi mahdollisuus tehostaa gradujen ohjausta ryhmätyöskentelyä hyväksi käyttäen. Seminaaria on kehitelty yhdessä opiskelijoiden kanssa useiden vuosien ajan. Tarkoitus on saada graduntekoon sekä vauhtia, tehoa että iloa työskentelemällä yhdessä, asettamalla tavoitteet realistisesti juuri niin korkealle kuin edellytykset sallivat – ja kohoamalla ihan vähän niiden yläpuolelle lopussa. Gradu on yliopiston maisteriopintojen lopputyö, sosiologiassa ennen muuta näyte opintojen kuluessa karttuneista tutkijantaidoista. Graduseminaari on useimmille opintosuoritusten viimeisiä jaksoja ja hyvä niin, ainakin jos ajatuksena on että seminaari tukee mahdollisimman paljon itse gradun tekemistä. Perusvalmiuksia ei siinä vaiheessa enää ehditä lisäämään – graduseminaari ei ole oikea paikka opetella tutkimusmenetelmien perusteita eikä myöskään yhteiskuntateorian alkeita. Jos niitä ei ole varastossa, tulos ei voi olla loistava, vaikka seminaarityöskentely olisi millaista hyvänsä. Mutta niin kuin tutkimuksessa yleensä, myös gradun tekemisessä ihminen kasvaa ja avartuu. Vaikka paino putoaisi, näyttää yleensä siltä että ihmisistä tulee siinä myös isomman näköisiä. Seminaarin tarkoituksena on edistää tätä kasvua tukemalla löytämisen ja oivaltamisen tuottamaa mielihyvää ja innostusta. Siksi tuloksen pitääkin olla vähän tavoiteltua parempi. Tämän oppaan tarkoitus on kirjata muistiin hyvät toimintatavat ja opastaa välttämään huonoja. Näitä ohjeita noudattamalla säästetään aikaa, hermoja ja turhaa jahkailua. Että voitaisiin pohtia enemmän itse asioita.
  • Mykkänen, Juri; Paakkunainen, Kari (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2014)
  • Haverinen, Liisa (Helsingin yliopisto, 2009)
    Helsingin yliopisto Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Liisa Haverinen JOHDATUS KOTITALOUDEN TAITOPEDAGOGIIKKAAN – kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina 113 sivua + 6 liitesivua TIIVISTELMÄ Tutkimuksen lähtökohtana on pyrkimys avartaa näkemystä taitojen opetuksesta. Koulu-opetuksessa on ollut viime vuosikymmeninä vallitsevana erilaisiin tietokäsityksiin pe-rustuva taitojen opettaminen, ja ihmiselle luontainen tapa ajatella ja oppia taitoja koke-neiden ihmisten elämäntarinoista on syrjäytynyt. Kotitalouden opettajana ja opettajien kouluttajana olen kokenut, että lapsilla ja nuorilla on useimmiten hyvin vähän kokemus-ta taitojen oppimisesta kotona, joten kotitaloustaitojen opettaminen koulussa on tullut vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi ja yhä haastavammaksi. Lisäämällä kertomuksellisia elementtejä kotitalouden taitojen opetukseen voidaan osoittaa taitojen oppimisen yhte-yksiä arkielämään. Tutkimuksen tarkoituksena on laatia johdatus kotitalousopetuksen taitopedago-giikkaan narratiivisen lähestymistavan avulla. Narratiivisuus viittaa ensisijaisesti tutki-muksen tietokäsitykseen, jonka mukaan ihmiselle on luontaista tuottaa tietoa kertomuk-sina. (Bruner, 1986, 1996). Tutkimuksessa on otettu käyttöön taitopedagogiikka-käsite tarkoittamaan taitojen opetus-opiskelu-oppimistilannetta. Taitopedagogiikka ei ole vain yksittäisten taitojen opettamista, vaan taitavuuden merkitys ymmärretään yksilön näkö-kulmasta koko persoonallisuuden tasapainoisen kehittymisen perustana ja yhteisön nä-kökulmasta taitokulttuurin säilyttämisen edellytyksenä. Tarkastelen kotitalousopetuksen nykyistä opetussisältöä toisaalta omien opetuskokemusteni kautta ja toisaalta arjen hal-lintaan liittyvän tutkimuksen kautta (Haverinen, 1996; POP, 2004). Pidän lähtökohtana arjen hallinta -käsitteen sisällön kuvausta ja kiteytän kotitalouden taitopedagogiikan ydinkäsitt! eet didaktisen kolmion avulla kuvattuihin suhteisiin (Kansanen, 2004; Toom, 2008). Siten rakentuu jäsennetty esiymmärrys kotitalouden taitopedagogiikan keskeisis-tä käsitteistä. Keskeisinä tutkimustehtävinä on kuvata sitä, millä tavalla kotitalouden taitopeda-gogiikan ydinkäsitteet ilmenevät opettajien, opiskelijoiden ja oppilaiden kertomuksissa ja miten hiljainen tietäminen ilmenee taitojen opetustilanteissa. Empiirisenä aineistona käytän kokeneiden kotitalousopettajien, opettajaksi opiskelevien sekä oppilaiden kerto-muksia taitojen opetuksesta. Tutkimuksen analyysi ja tulosten raportointi jakaantuvat kahteen osaan. Analysoin kertomuksia ensin laadullisen sisällönanalyysin tapaan aineistoesimerkkejä käyttäen (narratiivien analyysi). Kertomusten analyysi ja reflektoiva pohdinta valaisevat koke-mustiedon merkitystä opetuksessa. Sen jälkeen laadin kertomuksia kokoavan synteesin (narratiivinen analyysi), jonka avulla nostan esiin hiljaisen tietämisen näkökulmia (van Manen, 1990, 2002; Polanyi, 1967). Synteesin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä hil-jaisen tietämisen merkityksestä kotitalouden taitojen opetuksessa ja oppimisessa. Kokoavat johtopäätökset ovat pohdintaa taitojen merkityksestä persoonallisuuden kehittämisen ja taitokulttuurin kehittämisen kannalta. Tutkimus vahvistaa oman käyttö-teorian ja persoonallisen toimintatavan merkitystä taitokasvatuksessa. Kun opitaan luot-tamaan siihen, että kertomuksilla on pedagogista voimaa taitojen opetustilanteissa, on mahdollista kehittää erilaisia tapoja hyödyntää kokeneiden opettajien hiljaista tietämistä entistä paremmin kotitalousopettajien koulutuksessa.
  • Palmén, Johan Philip (Frenckell, 1859)
  • Lähteenmäki, Maria (Suomen historiallinen seura, 1999)
    Sota on sosiaalista toimintaa. Tässä tutkimuksen toimijoina ovat saksalaisten vastuualueelle jätetyt siviilit ja lappilaiset rivisotilaat. Tutkimuksessa selvitetaan sitä, millä tavalla kriisiaika kosketti tavallista kansaa sotatantereeksi muuttuvassa Lapissa. Jotta koskettavuus ei olisi liian ilmeinen, on työn kiintopisteeksi valittu pieni yhteisö, Sodankylän pitäjään kuuluva Riipin kylä, joka ei ole itärajan pinnassa, Ruotsin rajalla väylänvarressa eikä Rovaniemen tai Kemin kupeessa, vaan hieman syrjässä keskellä Lappia napapiirin takana. Rakenteellisesti tutkimus ei ole perinteinen. Se koostuu 12 suhteellisen itsenäisestä luvusta, joissa esitellään lappilaisten ihmisten toimintapiirejä sodan luoman hajaannuksen aikana. Lähtökohtana olevan yhteisön asukkaat toimivat lukuja yhdistävinä säikeinä. Aluksi seurataan kylän miehiä talvisodan rintamalle, sitten työkomppaniaan Petsamoon, metsätöihin vankisavottoihin ja jatkosotaan. Naisten osalta avataan näkymiä saksalaisten sotilaiden ja lappilaisten naisten välisiin suhteisiin ja työtilaisuuksiin. Lopulta seurataan kyläläisten lähtöä evakkoon, siellä oloa ja paluuta. Näiden lisäksi esitellään erään lappilaisen talonpojan elämankaarta. Näin siksi, että voitaisiin syvällisemmin hahmottaa ja ymmärtää se historiallis-kulttuurinen perinne ja elämisen reunaehdot, joista keskilappilaisten ihmisten identiteetti nousi.
  • Reino, Lantto (Helsingin yliopisto, 2012)
  • Bergholm, Tapio (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhteiden toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944–1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa. Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suomen työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdistystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä historiallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suomen työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalaisen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkaisevimpiin vaiheisiin.
  • Hentilä, Marjaliisa; Lähteenmäki, Maria (Työväen Arkisto, 1990)
    Harva kansainvälisen naistenpäivän juhli ja tietää, mistä perinne on saanut alkunsa. Naisten ja naisjärjestöjen kiinnostus päivän viettoon virisi 1970-1980 -luvulla uudelleen, mutta sitä ei enää yhdistetty työläisnaisliikkeeseen. Maaliskuun kandeksannesta on tullut kaikkien naisten päivä. Naistenpäivä oli alun perin työväenluokan naisten juhla- ja mielenosoituspäivä. Vaikka idea syntyi järjestöjen johdossa, tuli itse päivästä suosittu kansanjuhla,joka aktivoi vuosittain satoja tuhansia työläisnaisia kaduille ja toreille. Kirjan sisältö painottuu kansainvälisen naistenpäivän syntyhistoriaan. Perinteen myöhempää kehitystä, katkeamista ja uutta nousua seurataan katsauksenomaisesti näihin päiviin asti.
  • Snellman, Hanna (Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto, 2001)
    Today, a hundred years after die time when Western scholars rushed to document the traditional ways of livelihood of the peoples of Western Siberia, this area is again of topical interest. Tundra and taiga provide a complex setting for life for the approxi-mately I 9.000 Khants living in the area. The vast majority of the old-growth forests in Europe are located in Northern Russia. In 1998 the Finnish forest industry for the first time expanded its procurement area to the Khanty-Manst area. Yet there is still not enough knowledge of the natural resources of these areas, much less the cultural. It is our duty in the West to ensure that the Khant culture is not destroyed by the West's need for natural gas, oil and wood products. This book is one way of taking a glimpse at the traditional Khant way of thinking and living in harmony with nature. This study is in line with current trends in research concerning time. It is proved that nonliterate cultures are not as non-time-conscious as they have often been presented. The way time and history is measured is just different from the ways the majority use.
  • Herlin, Ilona; Laukkanen, Emmi; Mäkinen, Maria; Salminen, Jutta; Visapää, Laura (Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 2011)
  • Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos; Home Economics and Craft Science; Hushålls- och slöjdvetenskap, Institutionen för (2009)
    ”Kodin arki” -kirja on muotoutunut lukuvuoden 2008–09 aikana Helsingin yliopiston kotitalousopettajan koulutuksen henkilökunnan ja tutkijoiden yhteistyönä. Sen tarkoituksena on pohtia ”kodin arkea” eri näkökulmista käsin. Artikkelikokoelman läpi leikkaavia teemoja ovat arki, toiminta, taito ja tutkimus. Niitä tarkastellaan arjen ja kotitalousopettajan koulutuksen kontekstissa. Valitut teemat tiivistävät kotitalousopettajan koulutuksen tutkimuksen keskeiset painopistealueet 1990-luvulta lähtien. Vuosien varrella arjen hallinnan käsitteistö on syventynyt ja monipuolistunut uusien tutkijoiden soveltaessa alun perin Liisa Haverisen luomaa mallia. Kotitalouden toiminta, ja nimenomaan toiminta arjessa, on kuitenkin näiden vuosien aikana ollut eri tutkijoiden tutkimushankkeiden keskiössä. Toiminnan tutkimisen rinnalle on viime vuosina noussut myös taitojen tutkiminen. Sitä kautta syntyy vahva yhteys pedagogiikkaan ja kotitalousop! etuksen kehittämiseen. Tämän kehityksen johtotähtenä on ollut tarve ymmärtää, mitä tämän päivän suomalaisissa kodeissa tapahtuu ja millaisia taitoja arjesta selviytymiseen tarvitaan. Sen ymmärryksen kautta voidaan edelleenkin kehittää kotitalousopetusta vastaamaan entistä paremmin muuttuvien kotien tarpeita. (katkelma prof. Päivi Palojoen kirjoittamasta epilogista ”Kodin arki” -kirjaan)
  • Koschke, Pauliina; Lähde, Miia; Arminen, Ilkka; Lumijärvi, Ismo; Mälkiä, Tiina (Helsingin yliopisto (Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto HEINE), 2012)
  • Kujala, Antti (2009)
    Oheisena on englanninkielisen kirjani The Crown, the Nobility and the Peasants 1630–1713: Tax, rent and relations of power (Helsinki: SKS, 2003), isbn 978-952-10-5375-7 alkuperäinen suomenkielinen käsikirjoitus. Se julkaistaan tässä sellaisena kuin se oli ennen kääntämistä eli ilman mitään jälkikäteen tehtyjä täydennyksiä tai korjauksia. Olen kuitenkin korjannut lyöntivirheitä ja suomentanut joitakin jo alun perin englanniksi kirjoitettuja sanoja. Suomenkielisen tekstin viitenumerot vastaavat englanninkielisen kirjan viitenumeroita. Toivon, että suomenkielisestä versiosta on hyötyä, sillä verojärjestelmä ja sen terminologia ovat muutenkin aika hankalia, mutta aivan erityisesti englanniksi. Vastaavia termejä oli vaikea löytää.
  • Rentola, Kimmo; Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään sotaan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista
  • Heino, Eveliina; Kärmeniemi, Nadezda; Veistilä, Minna (Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 2014)
  • Trapp, Robert ([Edlund], 1849)
  • Valkonen, Tapani (Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto, 2012)