Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 112-131 of 131
  • Lilius, Frans Oskar (1903)
  • Tuomivaara, Timo; Hari, Pertti; Rita, Hannu; Häkkinen, Risto (Helsingin Yliopiston Metsaekologian laitos, 1994)
    In ecology the central problem is not the lack of theory or the lack of data but the lack of research able to link them systematically and critically. The description and analysis of such an integrated research process is the focus of the present study. Our approach is called the Guide-Dog approach, because we hope that it is able to guide all those who are blinded or perplexed by the increasing technical sophistication and fragmentation of modern science.
  • Rotkirch, Anna (Uni of helsinki, department of Social Policy, 2000)
    What happens when sexuality is banned from IAT public discourse? This book shows how everyday sexual behaviour and morality were — or were not — affected by the Soviet censorship on sexuality. Based on autobiographies written by ordinary people from St. Petersburg, it presents the loves and lives of three generations. It describes perceptions of love, the life course of the Russian family, transmissions of sexual knowledge, informal and illegal practices and contrasting subcultures. By posing the 'man question', Anna Rotkirch argues that the postsocialist transformation has centred on the Russian man. By contrast, one of the strongest continuities in the Russian gender system concerns the ways of mothering.
  • Snellman, Hanna (Kustannus-Puntsi, 2005)
    The history of Finnish Lapland is a history of labor migration. First, in the late 19th Century, people travelled from the South to Lapland in search of work in the timber industry. A hundred years later, in the 1960s and 70s, many of their grandchildren’s generation took the same journey in reverse in search of work in southern Finland, Sweden, or across the oceans in the New World. This book is about the everyday lives of those migrant workers in Lapland and in Sweden. The primary source for this book is the narratives of the migrant workers. They tell their own story. Hanna Snellman is a Research Fellow of the Academy of Finland, and this book is part of her study of the resilience of migrants.
  • Jussila, Petri (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Edvard Gylling (1881–1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkimys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maanvuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdolla sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalaistusta myös kansallisen tragediamme taustoihin.
  • Snellman, Hanna (Pohjoinen, 1996)
    Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Esimerkiksi Kemijärven järviuittoa ja Kemijokisuun erottelua käsitellään tutkimuksessa vain satunnaisesti. Tutkimusaineiston käytössä on se rajaus, että naisten muistitietoa käytetään lähteenä vain poikkeustapauksessa. 1960-luvulle saakka samat henkilöt tekivät niin metsä- kuin uittotöitäkin. Siksi seuraavassa käsitellään uittotyöntekijöiden ohella tasavertaisesti metsätyöntekijöitä. Metsätyöntekijät jäävät kuitenkin käsittelyn ulkopuolelle siirryttäessä 1970-luvulle. Tutkimuksen empiirinen osa jakautuu kolmeen osaan. Alussa ollaan savotalla miesten kanssa ja selvitetään se, minkälaisia töitä työvuoteen kuului eri aikoina, ketkä niitä tekivät ja minkälaisissa olosuhteissa niitä tehtiin. Seuraavaksi siirrytään pois työmaalta ja tarkastellaan työntekijöiden elämäntapaa ja toimeentuloa aikana, jolloin he eivät olleet savotalla. Lopuksi tarkastellaan metsä- uittotyöntekijöitä sellaisten ihmisten silmin, jotka eivät olleet metsä- ja uittotöissä eivätkä myöskään olleet heidän perheenjäseniään. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten Kemijoen alueen väestö reagoi muutoksiin alueen sosiaalisessa ympäristössä ja pohtia sitä, miten tukkilaisiin eri aikoina suhtauduttiin.
  • Enbom, Leena (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Vuonna 1937 Valkeakoskella pidettiin juoksukilpailut paperitehtaan kentällä. Katsojat hämmästyivät, kun eräs tunnettu ”jyryläinen” tuli paikalle punaisissa housuissa: ”Mutta niinhän se ukko juoksi vaan punasissa housuissa ja voitti koko homman!” Tekoon kietoutui suurta symboliikkaa, sillä tehtaan kenttä oli valkoisen vallan näkyvimpiä ilmentymiä paikkakunnalla. Maailmansotien välisenä aikana Valkeakoski oli jakautunut kahteen leiriin: mahtavaan paperitehtaaseen ja vastarintaisiin työläisiin. 1900-luvun alussa työläiset olivat perustaneet yhdistyksiä, joissa näyteltiin, urheiltiin ja musisoitiin. 1930-luvulla tehdasyhtiö halusi ottaa yhdyskunnan tiukemmin hallintaansa ja ryhtyi organisoimaan työläisille suunnattua sosiaalista toimintaa. Sekä työväentalolla että tehtaan seurahuoneella näyteltiin Nummisuutareita ja jaettiin urheilukilpailujen palkintoja. Tutkimus valottaa vapaa-aikaan ulottuvia valtakamppailuja ja sitä, miten työväentalon kävijät reagoivat ulkoa tulleeseen paineeseen. Millaista oli arkisiin käytäntöihin verhottu vastarinta, jolla kiistettiin tehdasyhtiön hegemonista asemaa ja vapaa-aikaan ulotettuja kontrollipyrkimyksiä? Millainen oli ”epäpoliittisen” vapaa-ajantoiminnan poliittinen ulottuvuus? *** Leena Enbom on Valkeakoskella syntynyt talous- ja sosiaalihistorian tutkija, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.
  • Saaritsa, Sakari; Teräs, Kari (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2003)
    Verkostoista puhutun nykyään vilkkaasti useilla tieteenaloilla. Mitä annettavaa verkosto näkökulmalla on työväestön historiaa käsittelevään tutkimukseen? Teoksen kirjoittajat keskittyvät artikkeleissaan ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja niissä muodostuneisiin verkostoihin. Minkälainen henkilösuhteiden verkosto löytyy nuortaistolaisen liikkeen nousun taustalla 1960-luvun lopulla? Missä määrin kommunistien maanalainen toiminta perustui ihmisten väliseen luottamukseen ja miksi joku aina petti? Verkostonäkökulman avulla havaitaan uusia ja mielenkiintoisia seikkoja työväestön arkisen selviytymisen historiasta. Perhe- ja sukuverkostojen avulla toteutui toimeentulon kannalta tärkeää maaseudun ja kaupungin välistä vaihtoa. Kun Lapista lähdettiin 1960- ja 1970-luvulla työnhakuun Ruotsiin, vastassa oli usein oman kylän asukkaista rakentunut verkosto, joka auttoi tulijaa oudossa ympäristössä. Kirjassa paneudutaan myös yhteiskunnan marginaalissa syntyneisiin verkostoihin, laittomaan talouteen, etnisiin vähemmistöihin ja kerjäläisyyteen.
  • Hannikainen, Matti (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2005)
    Työväestön rajat on artikkelikokoelma, joka käsittelee työväestön historiaa ja nykytilaa. Vastauksia etsitään moniin tärkeisiin yhteiskunnallisiin ja tutkimuksellisiin kysymyksiin: Onko yhteiskunnassa tapahtumassa (taas) jotain perustavaa, aikaisemmasta olennaisesti poikkeavaa muutosta? Miten työväestö on aikaisemmin liikkunut niin maantieteellisesti kuin sosiaalisesti? Onko työväestö jopa katoamassa vai pitäisikö se määritellä nykykehityksen valossa uudelleen? Millaisia eroja on ollut työväestöksi määritellyn kansanosan sisällä? Ketkä näitä jakolinjoja ovat luoneet? Minkä rajoja ja tulevaisuutta meidän pitäisi itse asiassa pohtia? Kirjassa luodaan näkökulmia näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin työväestöä ja suomalaista yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin.
  • Hannikainen, Matti; Lohikoski, Pia (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2008)
    Teoksessa tarkastellaan työväentutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Perinteisten työväentutkimuksen näkökulmien ohella käännetään katsetta työväenliikettä edeltäviin sivistysseuroihin, kansakoulunopettajiin ja eläkehistoriaan. Yhteistä useille kirjan artikkeleille on perusteellinen tutkimuslähtökohtien pohdinta, olipa tarkastelussa kansatieteellinen tutkimus, köyhyyden kulttuuri, kirjailijat tai hyvinvointivaltion historia. Kirjassa myös kysytään, miksi yhteiskuntaluokista arkaillaan puhua nykytutkimuksessa. Puolueiden ohella työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltion rakentamista ei kuitenkaan luonnehdi kansallinen yksituumaisuus, vaan jopa puolueet ovat jakaantuneet kiisteltäessä politiikan suunnasta. Tutkimuksen yhdeksi haasteeksi nostetaan kehityksen pitkän kaaren tavoittamisen lisäksi globalisoituvassa Suomessa ja maailmassa varjoon jääneiden historian tutkiminen.
  • Peltonen, Matti (Tekniikan museo, 1991)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on olla jonkinlainen kunnianosoitus liki kadonneelle liikennemuodolle, uittamiselle ja uittomiehille. Tukinuiton kohtalona on ollut jäädä lähes huomiotta metsätaloutta, metsäteollisuutta ja kuljetusoloja koskevassa historiallisessa kirjallisuudessa. Työ on suoraa jatkoa autonomian ajan liikenneolojen kehitystä koskeneelle tutkimukselleni Liikenne Suomessa 1860-1913 (Kasvututkimuksia XI, 1983) ja pyrkii täydentämään sitä.
  • Katainen, Elina (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)
  • Heino, Eveliina; Veistilä, Minna; Hännikäinen, Päivi; Vauhkonen, Teemu; Kärmeniemi, Nadezda (Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö, 2013)
  • Peltonen, Matti (Hanki ja jää, 1988)
  • Lähteenmäki, Maria (Sosiaalidemokraattiset Naiset, 2000)
    1900-lukua voidaan kutsua naisliikkeen ja sosialidemokratian vuosisadaksi. Tut-kimuksessa esitellään ja arvioidaan työväenliikkeen "naiskysymyksen" kehittymistä ja muuntumista kesällä 1900 perustetun sosialidemokraattisen naisliiton satavuotisen historian kaut¬ta. Laajemmassa mielessä kyse on siitä, millaiselta 1900-luku näyttäytyy nais¬ten historian näkökulmasta. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten naisten toiminta jäsentyi vahvasti miesjohtoisessa puolueessa, sen suuntariidoissa ja kansallisten kriisien aikana. Kirjassa esitellään myös Suomen vanhimman poliittisen naisjärjestön hämmästyttävän laajaa sosiaalista työtä muun muassa kesäsiirtoloiden, ensikotien, äitiyssuojelun, vanhusten ja kuluttajavalistuksen hyväksi. Historia paljastaa sosiaalidemokraattisen naisliikkeen uraauurtavan roolin tasa-arvoliikkeen ja hyvinvointivaltion perusteiden luojana ja toteuttajana. Naisliike toimi puolueensa sosiaalisena omatuntona ja arjen tarpeiden tulkkina. Naiset olivat myös rakentamassa sosiaalidemokraattisen liikkeen itseymmärrystä ja omakuvaa etenkin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, jolloin puolue alkoi luopua luokkapuolueen identiteetistään ja avautua yleispuolueeksi. Vaikka tutkimuksen kohteena on vain yhden naisjärjestön kansalais¬toiminta, voidaan sen historiassa nähdä yhtäläisyyksiä myös muiden poliittisten naisjärjestöjen - välillä ristiriitaiseenkin - todellisuuteen puoluetoiminnan ja naisasian puristuksessa.
  • Roos, J. P. (Societas Scientiarum Fennica, 1973)
  • Tammisto Tuomas (Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto, 2012)
    Ympäristö ja kulttuuri -kirja tuo uusia ja omaperäisiä avauksia maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin sekä kuvaa monipuolisesti erilaisia ympäristöön liitettyjä kulttuurisia merkityksiä ja arvoja eri puolilla maailmaa. Omakohtaiseen ja pitkäkestoiseen kenttätyöhön perustuva antropologinen tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman ympäristökysymyksiin ottamalla vakavasti ihmisten erilaiset tavat jäsentää luontoa ja ympäristöään. Antropologinen tutkimus tuottaa näin tietoa, joka jää usein laajan mittakaavaan tutkimuksissa huomioon ottamatta. Vahvasta paikallisnäkökulmastaan huolimatta antropologinen lähestymistapa on aina myös vertaileva ja siten yleinen. Suurin osa kirjan kirjoittajista on antropologeja, mutta joukossa on myös muita yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen sekä metsätieteiden edustajia. Kirjoittajissa on sekä väitelleitä että nuoria, uraansa aloittelevia tutkijoita Helsingin, Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistoista.