Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 132
  • Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Finnish communism was one of the largest communist movements in Europe. It was born in two countries, Finland and Soviet Russia, and in 1918–1944 active in both of them. It was a movement deeply rooted in Finnish society and the traditions of the Finnish labour movement, but also a movement with strong ties with the Soviets. This collection of articles by Tauno Saarela gives a glimpse of this tension within Finnish communism. The articles discuss the contacts between the Communist International and Finnish communism, the relations between Finnish and Scandinavian communists, the American impact on Finnish communism. They also touch the importance of cemeteries for Finnish communism, characters in the short stories published in the Finnish communist magazines in the 1920s, and the attitude of the Finnish communist youth towards jazz, rock and roll and pop songs in 1944–1969. The articles address the cult of the individual within Finnish communism, too. *** Tauno Saarela is Senior Lecturer in Political History, Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. He is the author of Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 [Birth of Finnish communism, 1918–1923] (1996), Kansan Tahto. Pohjolan työtätekevien lehti (2006), Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 [Finnish communism and revolution, 1923–1930] (2008), and the co-author of Communism: National and International (1998), Коминтерн и Финляндия 1919–1943 (2003), and several books in Finnish.
  • Jussila, Petri (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Edvard Gylling (1881–1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkimys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maanvuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdolla sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalaistusta myös kansallisen tragediamme taustoihin.
  • Kettunen, Pauli (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansakunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian liikettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista historiakäsityksestä. Historia oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työväenliikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hyvinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen historiaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merkityksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa menneen, nykyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muuttuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimihenkilöliikkeessä, liikkeenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristiriidoissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muutoksen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jota kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jonka vaiheita luonnehditaan usein hyvinvointivaltion projektiksi?
  • Bergholm, Tapio (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhteiden toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944–1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa. Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suomen työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdistystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä historiallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suomen työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalaisen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkaisevimpiin vaiheisiin.
  • Hentilä, Seppo (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Työläisurheilu oli monissa Euroopan maissa kasvanut 1930-luvulle tultaessa vahvimmaksi työväenkulttuurin muodoksi. Kansainväliseen työläisurheiluliikkeeseen kuului miljoonia jäseniä, ja työläisurheilu oli tärkeä osa työväenjärjestöjen muodostamaa sosialistista vastakulttuuria. Professori Seppo Hentilän tutkielmissa avautuu kiinnostavia näkymiä työläisurheilun arkeen ja juhlaan. Hän kirjoittaa myös siitä, miten synkät pilvet alkoivat 1930-luvun alussa kerääntyä Euroopan taivaalle. Työläisurheilijoiden itsepuolustuskaartit olivat viimeinen epätoivoinen yritys suojella työväenkulttuurin saavutuksia. Arbeitersport war vor 1933 in vielen europäischen Ländern mit Abstand die stärkste Form der Arbeiterkultur. Die internationale Arbeitersportbewegung zählte Millionen von Mitgliedern, und der Arbeitersport war ein Bestandteil der sozialistischen Gegenkultur. Die Studien von Prof. Dr. Seppo Hentilä bieten faszinierende Einblicke in den Alltag und in das Fest des Arbeitersports. Er schreibt auch darüber, wie sich Anfang der 1930er Jahre dunkle Wolken am Himmel Europas zu sammeln begannen. Die Wehrsportorganisationen der Arbeitersportler waren der letzte hoffnungslose Versuch, die Errungenschaften der Arbeiterkultur zu schützen.
  • Myyry, Liisa; Ahola, Salla; Ahokas, Marja; Sakki, Inari (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    Sosiaalipsykologian klassisia kysymyksiä ovat yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä tieteellisen tiedon ja arkiajattelun yhteys. Miten ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa ja konflikteja ehkäistä? Perustuuko moraali enemmän tunteisiin vai järkeen? Tämä teos käsittelee kuudessatoista luvussa ja 34 kirjoittajan voimin sosiaalipsykologian suuria kysymyksiä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Aihepiirit ulottuvat historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen, olipa sitten kyseessä älykkyys, politiikka, ruoka, johtaminen, digitaalinen vuorovaikutus tai perinnöllisyyttä koskevat tiedot ja luulot. Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian ja lähitieteiden tutkijoita Suomesta ja muualta Euroopasta. Tämä kirja on heidän – ystävien, kollegoiden ja oppilaiden – lahjansa professori Anna-Maija Pirttilä- Backmanille hänen merkkipäivänään.
  • Rentola, Kimmo; Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään sotaan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista
  • Kivikuru, Ullamaija; Pietiläinen, Jukka (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    2010-luvulla useampikin tutkija on väittänyt, että läntinen ihminen ei enää ainoastaan elä median kanssa vaan mediassa, sitoutuneena siihen päivin ja öin. Median alituinen läsnäolo elämässämme tekee meidät tämän käsityksen mukaan zombeiksi. Media vaikuttaa elintapoihimme, arvoihimme ja suhteeseemme muihin ihmisiin, vaikka emme näitä vaikutuksia pysty paikantamaan. Mediassa eläminen ei siis suinkaan tee meitä valistuneiksi ja harkitseviksi, vaan häilyviksi ja poukkoileviksi. Kyse ei ole yksittäisten mediasisältöjen vaikutuksista, vaan median pysyvästä läsnäolosta elämässämme. Moinen näkemys voidaan toki haastaa, eikä se ehdottomasti päde kaikkialla maailmassa. Median saatavuuden, käytön ja sisältöjen erot ovat suuria. Yksi tämän kirjan kirjoittajista, mediatalouden erikoistuntija Robert Picard on epäilemättä vahvasti eri mieltä zombi-ideologian kanssa. Jos ei ole sähköä, teitä eikä lukutaitoa kuten kehitysmaiden maaseudulla usein on, median käyttö kehitysmaissa rajoittuu paljolti kaupunkilaiseen keskiluokkaan. Myös median historia ja sen toiminnan vapaus-asteet eri puolilla maailmaa ovat erilaisia. Eivät edes Euroopassa viime vuosina selviönä pidetyt näkemykset sanomalehden kriisistäkään pidä kaikkialla paikkaansa. Aasiassa sanomalehden suosio nousee kohisten talouskasvun myötä. Mutta niin keskeinen kuin media teollistuneessa maailmassa onkin, yllättävän vähän me tiedämme siitä. Viestinnän rakenteista, mediasisällöistä ja tiedonvälityksen asemasta eri puolilla maailmaa on varsin niukasti saatavilla selkeää ja vertailtavaa tietoa. Jopa tilastot ovat hyvin vajavaisia. Tämä kirja pyrkii hahmottamaan – kiistatta isolla pensselillä – median peruspiirteitä eri puolilla maailmaa. Kirjoittajat ovat suomalaisia tai heillä on tavalla tai toisella yhteys Suomeen. Kirja kertookin mediasta eri puolilla maailmaa pohjoisen Euroopan horisontista käsin.
  • Mykkänen, Juri; Paakkunainen, Kari (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2014)
  • Enbom, Leena (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Vuonna 1937 Valkeakoskella pidettiin juoksukilpailut paperitehtaan kentällä. Katsojat hämmästyivät, kun eräs tunnettu ”jyryläinen” tuli paikalle punaisissa housuissa: ”Mutta niinhän se ukko juoksi vaan punasissa housuissa ja voitti koko homman!” Tekoon kietoutui suurta symboliikkaa, sillä tehtaan kenttä oli valkoisen vallan näkyvimpiä ilmentymiä paikkakunnalla. Maailmansotien välisenä aikana Valkeakoski oli jakautunut kahteen leiriin: mahtavaan paperitehtaaseen ja vastarintaisiin työläisiin. 1900-luvun alussa työläiset olivat perustaneet yhdistyksiä, joissa näyteltiin, urheiltiin ja musisoitiin. 1930-luvulla tehdasyhtiö halusi ottaa yhdyskunnan tiukemmin hallintaansa ja ryhtyi organisoimaan työläisille suunnattua sosiaalista toimintaa. Sekä työväentalolla että tehtaan seurahuoneella näyteltiin Nummisuutareita ja jaettiin urheilukilpailujen palkintoja. Tutkimus valottaa vapaa-aikaan ulottuvia valtakamppailuja ja sitä, miten työväentalon kävijät reagoivat ulkoa tulleeseen paineeseen. Millaista oli arkisiin käytäntöihin verhottu vastarinta, jolla kiistettiin tehdasyhtiön hegemonista asemaa ja vapaa-aikaan ulotettuja kontrollipyrkimyksiä? Millainen oli ”epäpoliittisen” vapaa-ajantoiminnan poliittinen ulottuvuus? *** Leena Enbom on Valkeakoskella syntynyt talous- ja sosiaalihistorian tutkija, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.
  • Törrönen Maritta (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
  • Heino, Eveliina; Kärmeniemi, Nadezda; Veistilä, Minna (Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 2014)
  • Hentilä, Marjaliisa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)
    Matti Paasivuori oli ensimmäinen työläistaustainen ammattipoliitikko. Hän tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkäänlaista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi. Hän oli tunnettu agitaattori ja puhuja mutta myös työelämän ja poliittisten ristiriitojen sovittelija. Paasivuori jäi vuonna 1918 vallankumouksen ja sisällissodan ulkopuolelle, ja vain hänet hyväksyttiin työväestön edustajaksi, kun eduskunta toukokuussa 1918 kokoontui. Hän puhui voimakkaasti ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomista vastaan – ja vastusti jyrkästi Suomen muuttamista kuningaskunnaksi. Matti Paasivuori vaikutti maatalousvaltaisen ja vanhoillisen Suomen yhteiskuntarakenteiden muutokseen. Hän oli kahdeksan tunnin työpäivän, sosiaaliturvan ja työsuojelun esitaistelija, joka edisti toiminnallaan työväenliikkeen kehittymistä yhteistyökykyiseksi ja varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Marjaliisa Hentilä on vavaltiotieteen tohtori, dosentti ja erikoistutkija Työväen Arkistossa.
  • Törrönen, Maritta; Seppänen, Marjaana (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2013)
    Professori emeritus Georg Walls on Helsingin yliopiston ensimmäinen sosiaalityön professori. Professuuri perustettiin ruotsinkielisenä sosiaalipolitiikkaan, erityisesti sosiaalityöhön, vuonna 1984. Tuossa tehtävässä Georg Walls toimi ensin virkaa hoitavana ja vuosina 1988–1998 virkaan valittuna. Georg Walls oli innoittava, opiskelijoita kunnioittava ja hyväntahtoinen professori, joka laaja-alaisissa pohdinnoissaan ja kirjoituksissaan johdatti miettimään muun muassa sosiaalisia muutoksia ja hyvinvointia, työelämän ja aluekehityksen kysymyksiä sekä erilaisia globaaleja ilmiöitä. Erityisen paljon hän tutkijanurallaan käsitteli sosiaalityön tiedonmuodostusta, jota koskevia julkaisuja löytyy tuotannosta runsaasti. Tekstien yhteydessä käytetyt konkreettiset esimerkit liittyivät usein rakkaaseen harrastukseen, kalastukseen ja siihen kytkeytyviin metaforiin.
  • Katainen, Elina (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)
  • Haggrén, Heidi; Rainio-Niemi, Johanna; Vauhkonen, Jussi (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2013)
  • Sulander, Tommi (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2013)
    Suomalaiset elävät yhä pidempään ja aikaisempia sukupolvia terveempinä. 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakykyiset, terveet elinvuodet, ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Väestön ikääntyessä, on entistä tärkeämpää tuoda esille niitä tekijöitä, joilla on vaikutusta toimintakyvyn säilymiseen ja itsenäisen elämisen edellytyksiin. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli seurata samojen ikääntyneiden päijäthämäläisten ihmisten elintapojen muutoksia kuuden vuoden aikana sekä sitä onko näissä muutoksissa sosioekonomisen aseman mukaisia eroja. Lisäksi tarkasteltiin ikääntyneiden ihmisten verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytön yhteyttä vyötärönympärysmittaan kuuden vuoden seurannassa. Erityinen kiinnostus kohdistui siihen, muuttuuko niiden henkilöiden vyötärönympärys, joilla on ollut lääkitys seurannan alku- ja loppuvaiheessa ja poikkeaako mahdollinen muutos lääkkeitä käyttämättömistä. Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena oli selvittää toimintakyvyn kuuden vuoden muutoksia ja tarkastella miten eri taustatekijät (sosiodemografiset tekijät, elintavat ja sairaudet) vaikuttavat toimintakyvyn kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin miten fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä näistä muodostetut summamuuttujat ennustavat koetun terveyden muutoksia. Tutkimushankkeen aineistona käytettiin Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kerättyä seurantakyselytutkimusta. Vuonna 2002 kyselyyn vastasi 2815 päijäthämäläistä. Vastausprosentiksi saatiin 66. Vastanneet henkilöt edustivat kolmea syntymävuosikohorttia: vuosina 1946–50, 1936–40 ja 1926– 30 syntyneitä. Tässä tutkimushankkeessa tarkasteltiin vuosina 2002 ja 2008 toteutettuja kyselyitä. Vuoden 2008 kyselyyn vastasi yhteensä 1889 henkilöä vuoden 2002 osallistuneista. Osallistumisaktiivisuus oli 67 % (miehet 63 %, naiset 69 %). Tähän seurantatutkimushankkeeseen osallistuneet päijäthämäläiset miehet ja naiset paransivat elintapojaan kaikkien muiden elintapojen paitsi tuoreiden tai kypsennettyjen vihannesten/ kasvisten sekä hedelmien ja/tai marjojen syömisen osalta. Erityisesti suurten ikäluokkien edustajat vähensivät tupakointia ja lisäsivät liikuntaa. Positiiviset elintapamuutokset havaittiin sekä hyvin että huonosti toimeentulevien keskuudessa vaikka hyvin toimeentulevista useampi noudatti terveellisiä elintapoja. 6 Pienin keskimääräinen vyötärönympärys oli lääkkeitä käyttämättömillä, joilla myös vyötärönympäryksen kasvu oli pienintä. Suurin keskimääräinen vyötärönympärys havaittiin molempina vuosina niillä henkilöillä, joilla oli käytössään ainakin verenpainelääke molempina vuosina. Etenkin naisilla vyötärönympärys oli suurentunut kuuden vuoden seurannan aikana enemmän lääkkeitä käyttävillä kuin niillä, joilla ei ollut lääkitystä. Tämä ero selittyi suureksi osaksi elintapaeroilla ryhmien välillä. Niillä henkilöillä, joilla oli käytössä ainakin verenpainelääke, keskimääräinen vyötärönympärysmitta oli riskirajoja suurempi. Fyysinen toimintakyky sekä 2002 että 2008 oli heikoin vanhimpaan kohorttiin kuuluvilla miehillä ja naisilla. Toimintakyky heikkeni kuuden vuoden aikana vanhimman kohortin miehillä sekä naisilla kaikissa kohorteissa. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla miehillä ja naisilla oli parempi toimintakyky kuin kansakoulun suorittaneilla vuonna 2002. Ylioppilastaustaisten miesten toimintakyky heikkeni hieman kansakoulun käyneitä nopeammin. Elintapojen vakiointi ei vaikuttanut tähän tulokseen. Miehillä ja naisilla, joilla oli keskinkertainen tai huono rahojen riittävyys, oli huonompi toimintakyky kuin niillä, joilla rahat riittivät hyvin sekä vuonna 2002 että 2008. Tämä tulos säilyi, kun elintavat vakioitiin analyyseissä. Useista eri taustatekijöistä vyötärönympärys selitti voimakkaimmin fyysisen toimintakyvyn heikentymistä sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäkohorteissa. Fyysisellä, psykologisella ja sosiaalisella toimintakyvyllä oli kaikilla itsenäinen vaikutus myöhempään koettuun terveyteen. Näistä toimintakyvyn osa-alueista tehtyjen yhdistelmämuuttujien mukaan näytti, että fyysisellä ja psykologisella toimintakyvyllä oli niin voimakas vaikutus koettuun terveyteen, että sosiaalisen toimintakyvyn osuus tässä yhteydessä osin hävisi. Tämä tutkimushanke on osoittanut, että ihmiset tekevät terveyden kannalta suotuisia muutoksia ikääntymisen myötä. Terveydenhuollossa olisi syytä yhä voimakkaammin panostaa terveyden edistämistyöhön, koska iäkkäät ihmiset ovat selvästi otollinen joukko, johon edistämistoimenpiteitä kannattaa kohdistaa. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien elintapoihin on jatkossa kiinnitettävä parempaa huomiota. Lääkkeiden käyttäjät eivät tulosten perusteella muuta tottumuksiaan ja he lihovat jopa nopeammin kuin muu väestö. Suomessa on tutkittu sosioekonomisia terveyseroja jo muutamien vuosikymmenten ajan. Tästä tutkimistraditiosta olisi siirryttävä eteenpäin kehittämään keinoja miten näitä eroja voitaisiin supistaa.
  • Törrönen, Maritta; Borodkina, Olga; Samoylova, Valentina; Heino, Eveliina (Palmenia Centre for Continuing Education, University of Helsinki, Kotka Unit, 2013)
  • Heino, Eveliina; Veistilä, Minna; Hännikäinen, Päivi; Vauhkonen, Teemu; Kärmeniemi, Nadezda (Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö, 2013)
  • Llorente, Juan Carlos; Sacona, Unai (Käyttäytymistieteiden laitos / Insitute of Behavioural Sciences, 2013)