Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 137
  • Kytö, Hannu; Kral-Leszczynska, Monika; Koistinen, Kati; Peura-Kapanen, Liisa (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2016)
    Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2016:1
    Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa. Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Muuttovirtojen myönteisistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen. Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Vaikka maan sisäinen muuttoliike onkin kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vain hieman, olisi tulomuutto riittänyt uusimaan kolmanneksen pääkaupunkiseudun väestöstä kymmenen vuoden sisällä. Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo. Muuttovirtojen valikoituminen erilaisti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois. Erityyppiset muuttovirrat näyttävät vaikuttavan eri tavoin alueen luonteen muuttumiseen riippuen alueen ”lähtötasosta” ja sijainnista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen. Jotta väestörakenteen yksipuolistuminen vältettäisiin, tulee raideliikenteen varteen ohjata monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Negatiivisen alueellisen eriytymisen oikaiseminen ja ehkäiseminen liittyvät kuitenkin viime kädessä tulonjakoon sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.
  • Peltoniemi, Ari; Arovuori, Kyösti; Niemi, Jyrki; Pyykkönen, Perttu (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2015)
    2015:1
    Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisen maitosektorin hintarakenteita ja rahavirtojen jakautumisessa tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa kuluttajan tuotteesta maksama hinta jaetaan raaka-aineen hintaan sekä jalostuksen, kaupan ja valtion osuuteen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kotimaisen maitoketjun rahavirtoja hyödyntämällä elintarvikkeiden kulutuksen, tuotannon ja ulkomaankaupan bruttomääräisiä tilastoarvoja. Tulokset osoittavat, että kaupan osuus maitosektorin tuotteiden kuluttajahinnoissa on kasvanut. Teollisuuden osuus on pysynyt ennallaan, mutta tuottajan ja verottajan osuus on sitä vastoin hieman pienentynyt. Yhä suurempi osa maitojalosteiden kulutuksesta tapahtuu tuonnin kautta. Siten kaupan asema sen ja teollisuuden välisissä sopimusneuvotteluissa on vahvistunut. Kauppa myös kykeni parhaiten hyödyntämään elintarvikkeiden lokakuussa 2009 tapahtuneen arvonlisäveron alentumisen.
  • Kilonzo, Rehema; Kontinen, Tiina (Department of Political and Economic Studies, 2015)
    23
    This edited volume introduces selected concerns in contemporary development studies from the perspectives of Tanzanian and Zambian scholars. The volume is a product of a three-year project Developing development studies – Phase II which was funded through a higher education institution institutional capacity building (HEI ICI) instrument supported by CIMO and the Finnish Ministry for Foreign Affairs. The participating institutes included Universities of Helsinki and Jyväskylä from Finland, Universities of Dar es Salaam, Dodoma and Sokoine from Tanzania, and the University of Zambia. The main contributors represent the young generation of development scholars who teach at the Institutes of Development Studies. The book is divided into five sections. The thematic sections deal with concerns related to natural resources, decentralization and governance, social accountability, and livelihoods. After four substantial sections, the identity of the discipline itself, its knowledge practices, disciplinary relations and history are discussed. The volume is an inviting introduction to issues struggled with in present development studies. The chapters provide a prism to the contemporary development concerns that are to be addressed both at local and global arenas.
  • Koivisto, Hanne; Parikka, Raimo (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    NO PASARÀN Espanjan sisällisodan kulttuurihistoriaa vie lukijan vuosiin 1936–1939, jolloin maassa käytiin verinen sisällissota. Sen osapuolina olivat kansallismieliset kapinalliset ja vaalien perusteella valitun hallituksen joukot. Kumpikin puoli sai tuekseen ympäri maailmaa lähteneiden vapaaehtoisten prikaatit. Tasavaltalaisten puolella taisteltiin demokratian tai sosialismin, ja myös anarkismin ja vallankumouksen puolesta. Kansallismielisten puolelle lähdettiin päinvastaisista syistä – suojelemaan Espanjaa sosialistiselta kumoukselta ja pitämään yllä perinteisiä arvoja, kirkkoa ja vakiintunutta taloudellista valtaa. Jotkut lähtivät mukaan edistämään fasismia ja natsismia. Jo aikalaiset näkivät uuden suursodan olevan alkamassa. Kokoelman artikkelit kertovat Espanjan sisällissodasta totaalisena sotana, josta tuli poikkeuksellisen väkivaltainen myös uhrilukemien valossa. Sodasta mediasotana, jota historiaan tallensivat niin valokuvaajat kuin elokuvantekijätkin. Sotaa lähestytään kansainvälisten ja suomalaistenkin kirjailijoiden, taiteilijoiden ja lehtimiesten näkökulmasta, jotka asettuivat tasavaltalaisten puolelle. Heidän kirjoitustensa vuoksi Espanjan sisällissota tallentui länsimaiseen kollektiiviseen muistiin. Espanja ja sen kansa jäivät aikalaisten sydämiin myös vasemmistolaisten työläissotilaiden kokemuksissa, joista artikkeleissa kirjoitetaan. Kokoelmassa avataan myös näkökulmia francolaisten puolelta, Italian mukaantulon perspektiivistä. Espanjan kansan uskonnollista sielunmaisemaa valaistaan artikkelissa, joka kertoo tasavaltalaisten tuhoamista pyhäinkuvista ja niiden rekonstruoinnista sodan jälkeen. Kyse ei olekaan pelkästään siitä, mitä Espanjassa sodan aikana tapahtui vaan myös sodan muistosta, siitä miten sukupolvien takaiset asiat on pystytty kohtaamaan. Kirjoittajat tulevat oikeushistoriasta, taidehistoriasta, kirjallisuustieteestä, kulttuurihistoriasta, poliittisesta historiasta sekä Suomen historiasta Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista.
  • Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Papers on Labour History VII
    Finnish communism was one of the largest communist movements in Europe. It was born in two countries, Finland and Soviet Russia, and in 1918–1944 active in both of them. It was a movement deeply rooted in Finnish society and the traditions of the Finnish labour movement, but also a movement with strong ties with the Soviets. This collection of articles by Tauno Saarela gives a glimpse of this tension within Finnish communism. The articles discuss the contacts between the Communist International and Finnish communism, the relations between Finnish and Scandinavian communists, the American impact on Finnish communism. They also touch the importance of cemeteries for Finnish communism, characters in the short stories published in the Finnish communist magazines in the 1920s, and the attitude of the Finnish communist youth towards jazz, rock and roll and pop songs in 1944–1969. The articles address the cult of the individual within Finnish communism, too. *** Tauno Saarela is Senior Lecturer in Political History, Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. He is the author of Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 [Birth of Finnish communism, 1918–1923] (1996), Kansan Tahto. Pohjolan työtätekevien lehti (2006), Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 [Finnish communism and revolution, 1923–1930] (2008), and the co-author of Communism: National and International (1998), Коминтерн и Финляндия 1919–1943 (2003), and several books in Finnish.
  • Jussila, Petri (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Edvard Gylling (1881–1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkimys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosialidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maanvuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdolla sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalaistusta myös kansallisen tragediamme taustoihin.
  • Kettunen, Pauli (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Historia oli kehitystä ja edistystä, liikettä johonkin suuntaan. Kansakunnat ja yhteiskuntaluokat kuljettivat historian liikettä eteenpäin. Työväenliikkeen sosialistinen itseymmärrys oli muunnelma tästä 1800-luvulla kehittyneestä modernista historiakäsityksestä. Historia oli työväenluokan liittolainen, ja työväenliikkeeksi järjestäytynyt työväenluokka toteutti historian tarkoitusta. Työväen ja historian liitto osoittautui kuitenkin pettäväksi. Työväenliikkeen perillisten omakuvassa työväenliikkeen historia kääntyi hyvinvointivaltion rakentamisen ja puolustamisen historiaksi. Työväen historian tutkimuksessa avautui uusia kysymyksiä. Historian merkityksiä tutkimuksen ehtoina ja kohteina alettiin pohtia uusin tavoin. Kirja kertoo tästä muutoksesta. Se käsittelee politiikkaan, talouteen ja muihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuuluvaa menneen, nykyisen ja tulevan tulkitsemista. Miten historia on vaikuttanut muuttuvina muutoskuvina työväenliikkeessä ja toimihenkilöliikkeessä, liikkeenjohdossa ja henkilöstöpolitiikassa sekä työelämän ristiriidoissa ja sopimuskäytännöissä? Millaiset muutoksen tulkinnat ovat ohjanneet koulutuspolitiikkaa, jota kuvataan nykyisin kansalliseksi menestystarinaksi, ja sosiaalipolitiikkaa, jonka vaiheita luonnehditaan usein hyvinvointivaltion projektiksi?
  • Bergholm, Tapio (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015)
    Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhteiden toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944–1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa. Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suomen työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdistystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä historiallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suomen työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalaisen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkaisevimpiin vaiheisiin.
  • Hakonen, Marko; Lipponen, Jukka; Kaltiainen, Janne; Kupiainen, Olli-Jaakko (Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 2015)
    Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:17
    Tämä yleistajuinen opas tuo esille viimeisimpiä tutkimustuloksia henkilöstön kokemusten merkityksestä fuusioiden onnistumiselle. Kirjan käyttäytymistieteellinen näkökulma pohjautuu erityisesti sosiaalipsykologiseen muutos- ja fuusiokirjallisuuteen sekä niissä keskeisiksi nostettuihin käsitteisiin. Opaskirja jakautuu kolmeen osaan: A) malli fuusioprosessin onnistumisen edellytyksistä, B) tutkimus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisestä ja C) lomake fuusioprosessin seuraamiseksi. Oppaan ensimmäisessä osassa esittelemme tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimuksiimme perustuvan mallin, jonka keskiössä on yhteenkuuluvuuden tunteen rakentuminen fuusion jälkeen. Fuusion onnistumisen edellytyksenä on, että eri taustoista tulevat tekijät kokevat uuden organisaation yhteiseksi ja samastuvat siihen. Uuden organisaation yhteisen identiteetin rakentumista puolestaan edesauttavat fuusioprosessin kokeminen oikeudenmukaisena, kokemus ylimmän johdon luotettavuudesta sekä muutokseen liittyvien uhan kokemusten hallinta. Nämä mallimme kolme kulmakiveä ovatkin vahvasti toisiinsa yhteydessä. Edellä mainittujen onnistuneen fuusion edellytysten lisäksi esittelemme kolme yhteenkuuluvuuden tunteen seuraustekijää: työn imu eli hyvinvointi, toimivat suhteet fuusion osapuolten välillä, sekä tavoitteiden saavuttamisen. Kirjamme toisessa osassa esittelemme tuloksia tutkimushankkeestamme, jossa tutkimme henkilöstön kokemuksia Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisestä. Esiteltävät tulokset liittyvät kirjan ensimmäisessä osassa esittelemäämme malliin fuusioprosessin keskeisistä tekijöistä. Fuusioprosessin eri vaiheissa vuosina 2012-2014 tehtyjen kolmen lomakekyselyn johtopäätöksenä on, että kokemus ylimmän johdon luotettavuudesta ja fuusioprosessin oikeidenmukaisuudesta näyttäytyvät haasteina. Vahvuuksina tuloksissa esille nousevat työn tekemisen mielekkyys ja fuusion osapuolten väliset myönteiset suhteet. Huomionarvoista tuloksissa oli myös fuusion osapuolten väliset erot fuusioprosessin kokemisessa. Oppaamme viimeisessä osassa tarjoamme tulevaisuuden fuusioiden toteuttajille ja johtajille työkalun muutosprosessin seuraamiseen. Oppaan ensimmäisessä osassa esittelemämme mallimme ja tutkimustemme pohjalta olemme laatineet helppokäyttöisen kyselylomakkeen, jonka mittarit antavat fuusion toteuttajille keskeistä seurantainformaatiota fuusioprosessista.
  • Hentilä, Seppo (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Työläisurheilu oli monissa Euroopan maissa kasvanut 1930-luvulle tultaessa vahvimmaksi työväenkulttuurin muodoksi. Kansainväliseen työläisurheiluliikkeeseen kuului miljoonia jäseniä, ja työläisurheilu oli tärkeä osa työväenjärjestöjen muodostamaa sosialistista vastakulttuuria. Professori Seppo Hentilän tutkielmissa avautuu kiinnostavia näkymiä työläisurheilun arkeen ja juhlaan. Hän kirjoittaa myös siitä, miten synkät pilvet alkoivat 1930-luvun alussa kerääntyä Euroopan taivaalle. Työläisurheilijoiden itsepuolustuskaartit olivat viimeinen epätoivoinen yritys suojella työväenkulttuurin saavutuksia. Arbeitersport war vor 1933 in vielen europäischen Ländern mit Abstand die stärkste Form der Arbeiterkultur. Die internationale Arbeitersportbewegung zählte Millionen von Mitgliedern, und der Arbeitersport war ein Bestandteil der sozialistischen Gegenkultur. Die Studien von Prof. Dr. Seppo Hentilä bieten faszinierende Einblicke in den Alltag und in das Fest des Arbeitersports. Er schreibt auch darüber, wie sich Anfang der 1930er Jahre dunkle Wolken am Himmel Europas zu sammeln begannen. Die Wehrsportorganisationen der Arbeitersportler waren der letzte hoffnungslose Versuch, die Errungenschaften der Arbeiterkultur zu schützen.
  • Myyry, Liisa; Ahola, Salla; Ahokas, Marja; Sakki, Inari (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    2014:18
    Sosiaalipsykologian klassisia kysymyksiä ovat yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä tieteellisen tiedon ja arkiajattelun yhteys. Miten ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa ja konflikteja ehkäistä? Perustuuko moraali enemmän tunteisiin vai järkeen? Tämä teos käsittelee kuudessatoista luvussa ja 34 kirjoittajan voimin sosiaalipsykologian suuria kysymyksiä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Aihepiirit ulottuvat historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen, olipa sitten kyseessä älykkyys, politiikka, ruoka, johtaminen, digitaalinen vuorovaikutus tai perinnöllisyyttä koskevat tiedot ja luulot. Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian ja lähitieteiden tutkijoita Suomesta ja muualta Euroopasta. Tämä kirja on heidän – ystävien, kollegoiden ja oppilaiden – lahjansa professori Anna-Maija Pirttilä- Backmanille hänen merkkipäivänään.
  • Rentola, Kimmo; Saarela, Tauno (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään sotaan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista
  • Kivikuru, Ullamaija; Pietiläinen, Jukka (Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    2014:15
    2010-luvulla useampikin tutkija on väittänyt, että läntinen ihminen ei enää ainoastaan elä median kanssa vaan mediassa, sitoutuneena siihen päivin ja öin. Median alituinen läsnäolo elämässämme tekee meidät tämän käsityksen mukaan zombeiksi. Media vaikuttaa elintapoihimme, arvoihimme ja suhteeseemme muihin ihmisiin, vaikka emme näitä vaikutuksia pysty paikantamaan. Mediassa eläminen ei siis suinkaan tee meitä valistuneiksi ja harkitseviksi, vaan häilyviksi ja poukkoileviksi. Kyse ei ole yksittäisten mediasisältöjen vaikutuksista, vaan median pysyvästä läsnäolosta elämässämme. Moinen näkemys voidaan toki haastaa, eikä se ehdottomasti päde kaikkialla maailmassa. Median saatavuuden, käytön ja sisältöjen erot ovat suuria. Yksi tämän kirjan kirjoittajista, mediatalouden erikoistuntija Robert Picard on epäilemättä vahvasti eri mieltä zombi-ideologian kanssa. Jos ei ole sähköä, teitä eikä lukutaitoa kuten kehitysmaiden maaseudulla usein on, median käyttö kehitysmaissa rajoittuu paljolti kaupunkilaiseen keskiluokkaan. Myös median historia ja sen toiminnan vapaus-asteet eri puolilla maailmaa ovat erilaisia. Eivät edes Euroopassa viime vuosina selviönä pidetyt näkemykset sanomalehden kriisistäkään pidä kaikkialla paikkaansa. Aasiassa sanomalehden suosio nousee kohisten talouskasvun myötä. Mutta niin keskeinen kuin media teollistuneessa maailmassa onkin, yllättävän vähän me tiedämme siitä. Viestinnän rakenteista, mediasisällöistä ja tiedonvälityksen asemasta eri puolilla maailmaa on varsin niukasti saatavilla selkeää ja vertailtavaa tietoa. Jopa tilastot ovat hyvin vajavaisia. Tämä kirja pyrkii hahmottamaan – kiistatta isolla pensselillä – median peruspiirteitä eri puolilla maailmaa. Kirjoittajat ovat suomalaisia tai heillä on tavalla tai toisella yhteys Suomeen. Kirja kertookin mediasta eri puolilla maailmaa pohjoisen Euroopan horisontista käsin.
  • Mykkänen, Juri; Paakkunainen, Kari (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, 2014)
    16
  • Enbom, Leena (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014)
    Vuonna 1937 Valkeakoskella pidettiin juoksukilpailut paperitehtaan kentällä. Katsojat hämmästyivät, kun eräs tunnettu ”jyryläinen” tuli paikalle punaisissa housuissa: ”Mutta niinhän se ukko juoksi vaan punasissa housuissa ja voitti koko homman!” Tekoon kietoutui suurta symboliikkaa, sillä tehtaan kenttä oli valkoisen vallan näkyvimpiä ilmentymiä paikkakunnalla. Maailmansotien välisenä aikana Valkeakoski oli jakautunut kahteen leiriin: mahtavaan paperitehtaaseen ja vastarintaisiin työläisiin. 1900-luvun alussa työläiset olivat perustaneet yhdistyksiä, joissa näyteltiin, urheiltiin ja musisoitiin. 1930-luvulla tehdasyhtiö halusi ottaa yhdyskunnan tiukemmin hallintaansa ja ryhtyi organisoimaan työläisille suunnattua sosiaalista toimintaa. Sekä työväentalolla että tehtaan seurahuoneella näyteltiin Nummisuutareita ja jaettiin urheilukilpailujen palkintoja. Tutkimus valottaa vapaa-aikaan ulottuvia valtakamppailuja ja sitä, miten työväentalon kävijät reagoivat ulkoa tulleeseen paineeseen. Millaista oli arkisiin käytäntöihin verhottu vastarinta, jolla kiistettiin tehdasyhtiön hegemonista asemaa ja vapaa-aikaan ulotettuja kontrollipyrkimyksiä? Millainen oli ”epäpoliittisen” vapaa-ajantoiminnan poliittinen ulottuvuus? *** Leena Enbom on Valkeakoskella syntynyt talous- ja sosiaalihistorian tutkija, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.
  • Törrönen Maritta (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2014)
    2014:3
  • Heino, Eveliina; Kärmeniemi, Nadezda; Veistilä, Minna (Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, 2014)
  • Hentilä, Marjaliisa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)
    Matti Paasivuori oli ensimmäinen työläistaustainen ammattipoliitikko. Hän tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkäänlaista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi. Hän oli tunnettu agitaattori ja puhuja mutta myös työelämän ja poliittisten ristiriitojen sovittelija. Paasivuori jäi vuonna 1918 vallankumouksen ja sisällissodan ulkopuolelle, ja vain hänet hyväksyttiin työväestön edustajaksi, kun eduskunta toukokuussa 1918 kokoontui. Hän puhui voimakkaasti ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomista vastaan – ja vastusti jyrkästi Suomen muuttamista kuningaskunnaksi. Matti Paasivuori vaikutti maatalousvaltaisen ja vanhoillisen Suomen yhteiskuntarakenteiden muutokseen. Hän oli kahdeksan tunnin työpäivän, sosiaaliturvan ja työsuojelun esitaistelija, joka edisti toiminnallaan työväenliikkeen kehittymistä yhteistyökykyiseksi ja varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Marjaliisa Hentilä on vavaltiotieteen tohtori, dosentti ja erikoistutkija Työväen Arkistossa.
  • Törrönen, Maritta; Seppänen, Marjaana (HY Sosiaalitieteiden laitos, 2013)
    12/2013
    Professori emeritus Georg Walls on Helsingin yliopiston ensimmäinen sosiaalityön professori. Professuuri perustettiin ruotsinkielisenä sosiaalipolitiikkaan, erityisesti sosiaalityöhön, vuonna 1984. Tuossa tehtävässä Georg Walls toimi ensin virkaa hoitavana ja vuosina 1988–1998 virkaan valittuna. Georg Walls oli innoittava, opiskelijoita kunnioittava ja hyväntahtoinen professori, joka laaja-alaisissa pohdinnoissaan ja kirjoituksissaan johdatti miettimään muun muassa sosiaalisia muutoksia ja hyvinvointia, työelämän ja aluekehityksen kysymyksiä sekä erilaisia globaaleja ilmiöitä. Erityisen paljon hän tutkijanurallaan käsitteli sosiaalityön tiedonmuodostusta, jota koskevia julkaisuja löytyy tuotannosta runsaasti. Tekstien yhteydessä käytetyt konkreettiset esimerkit liittyivät usein rakkaaseen harrastukseen, kalastukseen ja siihen kytkeytyviin metaforiin.
  • Katainen, Elina (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013)