Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen : Tutkielma työssäolevien asennoitumisesta ay-liikkeeseen

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Murto, Mikko
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:04:54Z
dc.date.available 2009-09-08T10:04:54Z
dc.date.issued 2006-04-03
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13053
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa käsitellään suhtautumista ammattiyhdistysliikkeeseen. Miten eri tekijät, kuten sukupuoli, ikäluokka ja koulutus vaikuttavat suhtautumiseen? Työn teoreettisena viitekehyksenä on yksilöllistyminen. Kollektiivisuutta on sanottu ay-liikkeen vahvimmaksi tueksi. Yksilöllistymistä on puolestaan pidetty pahimpana uhkana ay-liikkeen tulevaisuudelle. Tutkielmassa käsitellään myös sosiaalista korporatismia, sillä ay-liikkeellä on ollut siinä suuri rooli. Tutkimuskysymyksenä on työssäolevien suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen 1990-luvun loppupuolella. Vielä muutama vuosikymmen sitten ay-liikkeen jäsenmäärät olivat suuria ja ammattiliittoon kuulumista pidettiin tärkeänä. 1990-luvun alun laman jälkeen ay-liikkeen jäsenmäärät ovat kuitenkin kääntyneet selvään laskuun. Syitä tälle on useita. Työllisyyden parantuessa järjestäytymisinto näyttäisi vähenevän. Ay-liikettä ja hyvinvointivaltiota on myös kritisoitu varsin paljon. Lisäksi yksilöllistyminen on vaikuttanut ihmisten suhtautumiseen ay-liikettä kohtaan. Suhtautumista tarkastellaan poikkileikkausaineistolla, joka on vuodelta 1999. Aineisto on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen arkiston julkaisema "Työelämän suhteet, luottamus ja työorganisaatioiden suorituskyky 1999", joka on luovutettu tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön vuonna 2003. Aihetta tarkastellaan tilastollisin menetelmin eri asennekysymysten kautta. Tutkielmassa tarkastellaan suhtautumista ammattiyhdistysliikkeeseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita, että naisten asennoituminen ay-liikettä kohtaan on myönteisempää kuin miesten. Lisäksi vanhemmilla ikäluokilla suhtautuminen on myönteisempää kuin nuoremmilla ikäluokilla. Korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden suhtautuminen ay-liikettä kohtaan on verrattain kielteistä. Näillä ryhmillä on myös havaittavissa yksilöllistymistä suhteessa ay-liikkeeseen. en
dc.language.iso fi
dc.subject ammattiyhdistysliike fi
dc.subject asenteet fi
dc.subject käsitykset fi
dc.subject yksilöllistyminen fi
dc.subject sosiaalinen korporatismi fi
dc.title Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen : Tutkielma työssäolevien asennoitumisesta ay-liikkeeseen fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.65Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record