Priorisointi terveyspalveluita koskevassa keskustelussa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Wolkoff, Susanna
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:06:16Z
dc.date.available 2009-09-08T10:06:16Z
dc.date.issued 2001-09-05
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13140
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on priorisointi terveyspoliittiseksi luonnehditussa keskustelussa 1990-luvulla. Lähtökohtana on, että priorisointi on mahdollista luokitella näkökulmiin, jotka liittyvät perinteisiin valtiollisiin instituutioihin kuten lainsäädäntöön, etiikkaan tai hallintoon ja talouteen. Tutkimuksen keskeiseksi aineistoksi on valittu kahdessa suomalaisessa lääkärilehdessä (Suomen Lääkärilehti ja Duodecim) ilmestyneet artikkelit priorisoinnista terveydenhuollossa vuosina 1993 - 2000. Aineistona käytetään myös yhteiskuntatieteellisen alan puheenvuoroja, jotka ovat yhteydessä suoraan terveyspalveluita koskevaan keskusteluun tai ne ovat välillisesti esimerkiksi hyvinvointivaltio-keskustelun kautta siihen liitettävissä. Lisäksi lainsäädäntöön liittyvässä osuudessa on käytetty Tampereen kaupungin tuottamaa julkaisua ja siinä esitettyä palveluiden priorisointimallia esimerkkinä. Tuloksena syntyi luokittelu lainsäädäntöön, eettisiin periaatteisiin sekä politiikkaan liittyviin näkökulmiin priorisoinnista konstruktionistisen tutkimusintressin ohjaamana. Kukin näkökulma rakentui aineistolähtöisesti ja tuotti oman puheenvuoronsa siitä, millaisena priorisointia tulkittiin ja esitettiin. Näkökulmia ei sinällään voida pitää yllätyksellisinä suhteessa viitekehykseen ja lähtöasetelmaan. Tutkielman tuloksena voidaan pitää kuitenkin sitä, että myös terveyspalveluita koskeva priorisointi ymmärretään ja sitä tulkitaan monin eri tavoin, minkä voidaan katsoa johtavan myös siitä tehtäviin erilaisiin ratkaisuehdotuksiin. Tässä mielessä keskustelu priorisoinnista on verrattavissa yleisempään hyvinvointikeskusteluun, jossa ilmenevät sisällöt ja tavoitteet ovat tunnetusti jo eriytyneet sekä moninaistuneet. Lainsäädäntöön liittyvässä näkökulmassa priorisointi asettuu suhteessa perusoikeuksiin sekä erityislainsäädäntöön ja tuottaa paitsi ihanteiden ja todellisuuden välisiä resurssi-ristiriitoja myös asiakkaan ja asiantuntijan välisiä valtakysymyksiä käsiteltäessä yksilön itsemääräämisoikeutta terveyspalveluissa. Eettiset periaatteet tunnistetaan ja tunnustetaan keskustelussa itsestään selvästi priorisointia ohjaavina tekijöinä. Näiden periaatteiden pohdinta ja analysointi tai niihin liitetty kriittinen keskustelu on kuitenkin äärimmäisen vähäistä. Yksilöeettisten periaatteiden lisäksi priorisointi yhdistetään yhteisöllisiin arvoihin. Eettisten ihanteiden listausten ongelmaksi muodostuu keskustelussa syvyysvaikutelman puute. Poliittisessa näkökulmassa asiantuntijoita pidetään altavastaajina suhteessa taloudellisiin resurssirajoihin ja poliittisiin toimijoihin, vaikka toisaalta korostettiin ammatillista roolia priorisointia koskevassa ongelmanratkaisussa. Tätä omaa vallankäyttöä ei kuitenkaan pohdittu ja keskustelu priorisoinnista rajautui puheeksi peruspalveluiden määrittämisen tarpeesta, siis siitä, mitkä palvelut tulisi asettaa ensisijaiseksi poliittisissa käytännöissä sekä siitä, kuinka kustannusten hallintaa ja hoitojen vaikuttavuutta voitaisiin kehittää terveydenhuollon sisäisin keinoin. Keskustelu kuvaa priorisoinnin perusteita ja edellytyksiä, joista on ikäänkuin haluttu tulla tietoiseksi liittämällä ne ammatilliseen julkaisutoimintaan. Lailliset perusteet, eettiset vaatimukset ja poliittinen vaikuttaminen ovat kaikki välineitä, joiden avulla yhteiskunnalliseen toimintaan ja sen retoriikkaan on mahdollista osallistua. Tässä mielessä keskustelu priorisoinnista ja sen eri näkökulmista valottaa myös mahdollisia osallistumisen keinoja terveyspalveluita koskevassa yhteiskunnallisessa muutoksessa. en
dc.language.iso fi
dc.subject priorisointi fi
dc.subject terveydenhuolto fi
dc.subject terveyspolitiikka fi
dc.title Priorisointi terveyspalveluita koskevassa keskustelussa fi
dc.identifier.laitoskoodi 7051
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Social Work en
dc.subject.discipline Sosiaalityö fi
dc.subject.discipline Socialt arbete sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.40Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record