Yksilö ja valtio - vapauden ja pakkovallan rajat

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social and Moral Philosophy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Käytännöllisen filosofian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för praktisk filosofi sv
dc.contributor.author Mustonen, Niina Marika
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:06:49Z
dc.date.available 2009-09-08T10:06:49Z
dc.date.issued 2003-05-05
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13176
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Pro gradu -työni keskeinen kysymys koskee yksilön ja valtion suhdetta – missä määrin ja milloin valtio voi oikeutetusti käyttää valtaa yli yksilön ja kuinka vapaa yksilö on? Tarkastelen tätä kysymystä kahden erilaisen liberalistisen tradition kautta: utilitaristisen liberalismin ja libertarismin. Tärkeimmät lähteet ovat Joel Feinbergin teokset “Harm to Others” (1984)ja “Offense to others”(1985); osat 1 ja 2 kirjasarjasta “The Moral Limits of the Criminal Law”, Social Philosophy (1973) sekä Robert Nozickin “Anarchy, State and Utopia” (1975). Ensin tarkastelen luvussa 2 viitteellisesti sekä utilitaristisen liberalismin että libertarismin taustaa. John Stuart Mill muotoili klassisen liberalistisen vapaudenrajoitusperiaatteen, jonka mukaan yksilön vapautta saa rajoittaa vain silloin, kun pyritään estämään vahingon aiheuttaminen muille. Joel Feinberg edustaa John Stuart Millin viitoittamaa utilitaristisen liberalismin perinnettä. Feinbergin mukaan vahinkoperiaate ja loukkausperiaate ovat ainoat legitiimit perusteet valtion pakkovallalle. Robert Nozickin libertarismi puolestaan perustuu lockelaiseen luonnonoikeusajatteluun, jonka mukaan yksilöillä on lähtökohtaisesti vahvoja moraalisia oikeuksia. Yhteiskunnallinen elämä on järjestettävä niin, ettei näitä oikeuksia millään tavalla loukata. Taustaa viitoittavan kappaleen jälkeen tarkastelen luvuissa 3 ja 4 mitä Feinbergin vahingon käsite ja loukkausperiaate tarkoittavat yksilön vapauden ja valtion roolin kannalta. Feinbergin mukaan vahinko on jonkin ihmisen väärästä teosta aiheutuvaa intressien haittaamista. Feinbergin mukaan omissiot voivat aiheuttaa vahinkoa ja hän kannattaakin samarialaislakeja. Loukkausperiaate on legitiimi vapaudenrajoitusperiaate tietyin rajoituksin. Feinbergin mukaan positiiviset oikeudet ovat päteviä ja valtiolla on tärkeä rooli hyvinvointitoimintojen järjestäjänä ja turvaajana. Kappaleessa 5 tarkastelen hiukan eksplisiittisemmin Feinbergin hyvinvointivaltiota ja hänen distributionaalista oikeudenmukaisuuskäsitystään. Vaikka utilitaristinen liberalismi edellyttääkin positiivisia velvollisuuksia ja kaventaa yksilön autonomiaa, Feinbergin mielestä on olemassa alue, jolla yksilö on täysin vapaa toimija. Lopuksi tarkastelen Nozickin yksilön vapauteen ja valtion olemassaolon oikeutukseen liittyviä argumentteja kappaleissa 6 ja 7. Nozickin mukaan minimaalinen valtio syntyy luonnontilasta luonnollisen prosessin kautta ja näkymättömän käden ohjaamana, loukkaamatta yksilön oikeuksia. Minimaalisen valtion ainoa tehtävä on kaikkien kansalaisten suojelu. Tämä ei kuitenkaan Nozickin mukaan edellytä valtion pakkovallan ja redistribuution oikeuttamista. Minimaalisella valtiolla ei ole pakkovallan monopoliasemaa tietystä erioikeudesta johtuen, vaan koska se tosiasiallisesti on ainoa suojelupalvelujen tarjoaja. Kaikkien suojelun yhteinen kustantaminen tapahtuu korvausperiaatteen perusteella, eikä redistributiivisin perustein. Nozickin mielestä kaikissa minimaalista valtiota laajemmissa valtioissa yksilö uhrataan muille. Hyvinvointivaltio loukkaa yksilön oikeuksia ja vapautta pakkoa edellyttävien tulonjako- ja tulonsiirtotoimintojen takia. en
dc.language.iso fi
dc.subject yhteiskuntafilosofia fi
dc.subject oikeusfilosofia fi
dc.subject liberalismi fi
dc.subject vapaudet fi
dc.subject oikeudet fi
dc.title Yksilö ja valtio - vapauden ja pakkovallan rajat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text fi
dc.subject.discipline Social and Moral Philosophy en
dc.subject.discipline Käytännöllinen filosofia fi
dc.subject.discipline Praktisk filosofi sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.34Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record