Ei mitään haaveilijoita – aktiivisia toimijoita :Venäjän Kansallisbolševistisen puolueen ideologia 1994–2006

Abstract

Pro gradun aihe on Venäjällä toimiva Kansallisbolševistinen puolue (NBP) ja sen äärinationalistinen ideologia. Aihetta on tutkittu hyvin vähän. Puolueen perusti vuonna 1994 tunnettu kirjailija Eduard Limonov. Puolueen jäsenet ovat aktiivisia nuoria, ja puolueessa toimii myös paljon taiteilijoita. Tavoitteenani on kuvata aiempaa tarkemmin puoluetta ja sen tavoitteita talouspolitiikan, rajojen, ulkopolitiikan ja valtiomuodon suhteen. Lisäksi käsittelen puolueen kritiikkiä nyky-Venäjää kohtaan. Tarkastelen myös sitä, mitä vaikutteita puolue on ottanut Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta sekä eri ideologioilta. Lopuksi pyrin sijoittamaan puolueen osaksi Venäjän nationalistista keskustelua. Lähteenä käytän puolueen Limonka-lehteä ja ohjelmia. Lisäksi käsittelen NBP:n toimintafilosofiaa, joka on oleellinen osa puolueen ajattelua. Puolue miettii valtaanpääsyyn tähtäävää toimintaa jopa enemmän kuin tulevaisuutta. Puolueen toimintafilosofiaa leimaa pyrkimys värikkyyteen ja mielikuvituksellisuuteen. Puolue järjestää muun muassa rock-konsertteja, ja se on saanut paljon julkisuutta puolilaittomilla tempauksilla. NBP on esimerkiksi tunkeutunut hallintorakennuksiin osoittamaan mieltään. Lisäksi puolue suunnittelee vallankumousta. Toisaalta puolue on valmis toimimaan yhteistyössä jopa liberaalipuolueiden kanssa. NBP kannattaa valtiojohtoista taloutta ja irrottautumista läntisestä maailmantaloudesta. Puolue uskoo, että länsi hallitsee Venäjää talouden avulla. Lisäksi markkinatalouden ajatellaan olevan syynä Venäjän taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Puolueen talousajattelu mukailee Neuvostoliiton talousjärjestelmää. Ulkopolitiikassa puolue pyrkii Venäjän kansainvälisen arvovallan kasvattamiseen ja maan aggressiiviseen laajentamiseen. Puolue ihailee taistelua ja väkivaltaa. Se kokee Naton ja Yhdysvallat sotilaallisena uhkana. Myös tämä pohjautuu Neuvostoliiton perintöön. Toisaalta puolue saa aineksia myös kansallissosialistisesta ajattelusta. Puolue kannattaa autoritaarista valtiota, vaikka se samaan aikaan puolustaa yhteiskunnan avoimuutta ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan ja tiedonvälityksen toimintavapautta. NBP pitää demokratiaa liian heikkona järjestelmänä, mutta syyttää Jeltsinin ja Putinin hallintoa juuri sen rajoittamisesta. Jääkin epäselväksi, kuinka keskitettyyn valtioon puolue pyrkii. Yksi päähavainnoistani liittyy väitteeseen, että puolueen ideologiaan on lainattu aineksia keskenään täysin vastakkaisilta ideologioilta. Aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty, että kommunismilta, fasismilta ja anarkismilta lainaaminen merkitsee sitä, ettei puolueen ideologiaa voi tutkia. Sitä on pidetty ristiriitaisena ja jopa järjettömänä. Käsitys on syntynyt, koska ei ole ymmäretty, että näitä ideologioita käsitellään Limonkassa nimenomaan toimintansa ja tyylinsä osalta. Niiltä ei lainata keskenään ristiriidassa olevia ajatuksia valtion järjestämistavasta. NBP:n ideologiassa on myös ristiriitoja, mutta ne eivät johdu erilaisten ideologioiden ihailusta. Pikemminkin ne ovat luonteeltaan samanlaisia kuin fasistisilla ideologioilla yleensä.