Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Baltian maiden turvallisuuspoliittinen strategia 90-luvulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Glantz, Patrick
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:07:29Z
dc.date.available 2009-09-08T10:07:29Z
dc.date.issued 2000-04-19 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13217
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Työni tarkastelee Baltian maiden turvallisuuspoliittisen strategian valintaa 1990-luvulla. Vaikka Viro, Latvia ja Liettua eroavatkin toisistaan maina, voidaan heidän valitsemaansa turvallisuuspoliittista linjaa tarkastella mielekkäänä kokonaisuutena. Käytän tutkimuksessani perinteistä turvallisuuspolitiikan määritelmää, rajaten pois laajemman ja pehmeän turvallisuuden ongelmat. Koska Baltian maiden ulkopoliitiikkaa on hallinut turvallisuustakeiden saavuttaminen, sisällytän aiheeseeni myös perinteistä ulkopolitiikkaa. Tutkimuskysymykseni on, voidaanko Baltian valitsemaa turvallisuuspoliittista strategiaa pitää perusteltuna? koska käsittelen kokonaista vuosikymmentä, olen valinnut tiettyjä historiallisesti tärkeitä ajankohtia joiden valossa asiaa tarkasteltaessa siitä saa selvemmän kuvan. Ensimmäinen ajanjakso on 90-luvun alku. Toinen on vuosi 1994, jolloin NATO ilmoitti laajenemisestaan. Kolmas on vuosi 1997, jolloin NATO ja Venäjä solmivat keskinäisen sopimuksen, ja neljäs on vuosi 1998, jolloin Baltian maat ja Yhdysvallat tekivät yhteistyösopimuksen. Teoreettinen viitekehys syntyy Stephen Waltin ajatuksista liittoutumiseen tähtäävän politiikan suhteen. Waltin mukaan maat voivat pyrkiä liittoutumaan uhkaajaansa vastaan tasapainottaakseen tätä, tai vaihtoehtoisesti liittoutua uhkaavimman valtion kanssa myötäilläkseen tätä. Waltin ajatusten avulla olen tuonut tutkimukseeni uuden ajatusmallin, jonka mukaan Baltian politiikkaansa hiukan muuttamalla voisi Venäjä päästä tilanteeseen, jossa Baltian maat joutuisivat myötäilemään sitä. Tarkasteltuani Baltian maiden turvallisuuspoliittisia valintoja 1990-luvulla omien kiinnekohtieni avulla, olen tullut siihen tulokseen että Baltian maiden turvallisuuspolitiikkaa voidaan kritiikista huolimatta pitää hyvinkin perusteltuna. Baltian maiden strategia on pysynyt itsenäisyyden alusta asti selkeänä ja lähestulkoon samana, eikä siihen ole ollut syytä puuttua. Tärkkeimmät lähteeni ovat Baltian maiden itsensä tekemät tutkimukset aiheesta. Atis Lejinsin ja Z.Ozolinan tutkimukset ovat tärkeässä asemassa, kuten luonnolisesti Stephen Waltin teos. en
dc.language.iso fi en
dc.subject turvallisuuspolitiikka - strategiat - Baltia - 1990-luku en
dc.subject ulkopolitiikka - Latvia - Liettua - Viro en
dc.title Baltian maiden turvallisuuspoliittinen strategia 90-luvulla en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 49.92Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account