Essays on the Economics of Information and Communication Technologies: copyleft, Networks and Compatibilitycor

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Mustonen, Mikko
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:08:50Z
dc.date.available 2009-09-08T10:08:50Z
dc.date.issued 2003-03-14
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13304
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Essay 1: An astonishing phenomenon is the rise of a large population of programmers who, seemingly against economic logic, develop and distribute software that is copylefted: freely available but licensed. Our paper suggests that the occupational choices of programmers based on reputation incentives determine the qualities of programs. When software implementation costs are low, the monopolist accepts the copyleft program in the market. We explain the simultaneous existence of commercial and copylefted programs, like Windows and Linux, and also why commercial alternatives to copyleft programs may not exist. Essay 2: Firms in the IT-industry use resources to initiate and support copyleft programmers' communities, which develop competing free programs. We introduce a model where programs exhibit network effects in the consumer market and where a monopoly firm selling a copyright program has an incentive to support the development of a free copyleft substitute program. The incentive arises under a weak network effect even when the network of copyleft programmers is small compared to consumer network. We report welfare results under different market outcomes. Essay 3: The future compatibility of a product can be important to a buyer. With IT products, switching costs may in the worst cases well exceed the purchasing price. We develop a model in which rational buyers value products by their expected levels of future compatibility, using suppliers' R&D budget levels as signals. Suppliers compete by investing in R&D to increase compatibility. In all the analysed market scenarios R&D investment levels fall short of the social optimum. Essay 4: When buyers value products in terms of the expected compatibility between the current and the new vintage, firms can invest strategically to control for the switching costs. Their open announcements of R&D budgets transmit information to buyers and to competitors. Since only an efficient firm finds it optimal to have a large R&D-budget, a firm can signal its private information of its production cost to the uninformed rival. The paper proves that the likely outcome is a unique separating equilibrium if the R&D cost is low but the uncertainty of the rival's production cost large. en
dc.description.abstract Essee 1: Kasvava ja jo nyt laaja joukko ohjelmoijia kehittää vapaasti jaeltavia tietokoneohjelmia. Ohjelmoijat eivät saa työstään juurikaan korvausta, mutta uusi lisensiointitapa - copyleft – luo kannustinrakenteen, joka muistuttaa tieteellisen työn kannustimia. Mallissa ohjelmoijien uravalinnat ratkaisevat kuluttajamarkkinoilla olevien ohjelmien laadut. Yrityksen, joka tarjoaa kuluttajille ohjelman, täytyy ottaa huomioon hinnoittelussaan myös ilmainen copyleft-ohjelma. Kun ohjelmien käyttöönotto on helppoa, yritys sallii copyleft-ohjelman markkinoilla. Malli selittää, kuinka markkinoilla voi olla samanaikaisesti tavanomaisia maksullisia ja ilmaisia copyleft-ohjelmia. Yhteiskunta voi parantaa hyvinvoinnin tasoa kertomalla kuluttajille vaihtoehtoisista copyleft-ohjelmista. Essee 2: Tietotekniikan yritykset auttavat perustamaan ja tukevat copyleft- ohjelmointiryhmiä, jotka kehittävät kilpailevia ilmaisia ohjelmia. Mallissa ohjelmilla on verkostovaikutuksia kuluttajamarkkinoilla. Yrityksellä voi olla kannustin tukea kilpailevan copyleft-ohjelman kehitystä, koska ohjelmista tulee yhteensopivia vain yhteisön toimin. Yritys ei voi itse luoda yhteensopivuutta, koska se ei pysty ennustamaan copyleft-ohjelman kehityksen suuntaa. Kannustin tukeen syntyy heikolla verkostovaikutuksella, vaikka copyleft ohjelmoijien yhteisö on pieni verrattuna kuluttajien määrään. Hyvinvoinnin vertailu eri markkinaratkaisuissa paljastaa, etteivät standardointi tai copyleft-yhteisön koon kasvattaminen tiedepolitiikan keinoin välttämättä lisää hyvinvointia. Essee 3: Nykyisen tuotteen yhteensopivuus tulevan uuden version kanssa voi olla ostajalle tärkeää. Tietotekniikan tuotteissa vaihtamisen kustannukset saattavat olla korkeampia kuin tuotteen ostohinta. Mallissa rationaalit ostajat arvioivat tuotteiden tulevaa yhteensopivuutta seuraamalla valmistajien tuotekehitysbudjetteja yhteensopivuuteen. Valmistajat kilpailevat keskenään yhteensopivuuden tasolla. Kaikissa analysoiduissa markkinarakenteissa tuotekehitysinvestoinnit jäävät alemmiksi kuin yhteiskunnan kannalta olisi optimaalista. Lähimmäksi tuota optimia päästään, kun yritykset asettavat tuotekehitysinvestointinsa yhteistoimin, mutta kilpailevat tuotemarkkinoilla. Essee 4: Kun ostajat arvostavat tuotteiden sukupolvien välisiä yhteensopivuuksia, valmistajat voivat investoida strategisista syistä tuotekehitykseen muutoskustannusten pienentämiseksi. Avoin tuotekehitysbudjettien julkaisu välittää tietoa kahteen suuntaan. Ostajat muodostavat tiedon perusteella odotuksensa yhteensopivuudesta. Toiseksi, koska vain tuotannossaan tehokkaalle yritykselle on optimaalista suuri tuotekehityspanos, yritys voi signaloida yksityistä tietoaan tehokkuudestaan toiselle yritykselle. Osoitetaan, että separoituva tasapaino, jossa tietoa paljastuu, on todennäköinen, jos tuotekehitys on halpaa ja epävarmuus tehokkuudesta suuri. Jos tuotekehitys on kallista, päämotiivi julkaista tuotekehitysbudjettitietoja on muokata kilpailijan uskomuksia. Kuvattu yritysten toiminta selittää osaltaan miksi tietotekniikan yritykset kertovat avoimesti tuotekehityshankkeistaan. fi
dc.language.iso en
dc.subject Linux
dc.subject open source - software en
dc.subject copyleft programs en
dc.subject compatibility en
dc.subject network effect en
dc.subject avoimet ohjelmistot fi
dc.subject copyleft - atk-ohjelmat fi
dc.subject verkostot fi
dc.subject yhteensopivuus fi
dc.title Essays on the Economics of Information and Communication Technologies: copyleft, Networks and Compatibilitycor en
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot Doctoral thesis en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doktorsavhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 48.81Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 49.18Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record