Poikkikansallisten investointien sääntely WTO:n jäsenmaiden kiistakysymyksenä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Brunila, Viivi
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:09:53Z
dc.date.available 2009-09-08T10:09:53Z
dc.date.issued 2007-05-14
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13369
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tämä tutkielma tarkastelee poikkikansallisten investointien sääntelyä koskevia kauppaneuvotteluita Maailman kauppajärjestössä. Tutkimusongelma keskittyy WTO:n jäsenvaltioiden pyrkimykseen neuvotella poikkikansallisia investointeja sääntelevä sopimus Cancúnin ministerikokouksessa Meksikossa vuonna 2003. Tarkastelun kohteena on poliittinen prosessi, jonka keskeisenä kiistakysymyksenä on ulkomaisia investointeja koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen monenkeskisen sopimuksen muodossa. Tarkastelen poliittisen kiistan luonnetta kahden samankaltaisen tapauksen avulla, joissa molemmissa on pyritty yhdenmukaistamaan poikkikansallisten investointien sääntelyä monenkeskisen sopimuksen avulla. Ensimmäinen yritys neuvotella monenkeskinen investointisopimus oli OECD:n vuonna 1998 kariutunut investointisopimusluonnos MAI (Multilateral Agreement on Investment). Toinen tapaus on samojen asiakysymysten käsittely WTO:ssa ja niiden aiheuttaman poliittisen kamppailun kärjistyminen Cancúnin ministerikokouksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä toimijat ovat olleet aktiivisia investointisopimuksen laajentamisen eteenpäinviemisessä. Kysyn työssäni myös, mitä jäsenvaltioiden investointisopimuksen laajennukseen tähtäävä kiista paljastaa kansainvälisen kauppajärjestelmän valtarakenteista ja valtarakenteiden muutoksesta sekä kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden suhteesta WTO:ssa. Tutkielman näkökulma on kvalitatiivinen. Tarkastelen tutkimusongelmaani dialektisen metodin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän ensisijaisesti John Braithwaiten ja Peter Drahosin Global Business Regulation -tutkimusta. Käytän Braithwaiten ja Drahosin käsitettä foorumin vaihdosta (forum shifting) selittämään investointikysymyksen siirtymistä OECD:stä Maailman kauppajärjestöön. Täydennän analyysiä Robert Coxin ja kriittisen kansainvälisen politiikan teorian selityksillä kansainvälisen talousjärjestelmän luonteesta ja valtarakenteista. Tutkimuksessa käytetty aineisto sisältää WTO:n sopimusluonnoksia ja lausuntoja sekä investointien ja kaupan suhdetta selvittävän komitean parissa tuotettuja jäsenmaiden kannanottoja. Aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen tuottama materiaali muodostavat tärkeän osan tutkimusaineistoa. Kiista investointisopimuksen neuvottelemisesta kärjistyi WTO:n viidennessä ministerikokouksessa Cancúnissa. Kehitysmaat onnistuivat tehokkaalla koalitiopolitiikalla vastustamaan uuden sopimuksen neuvottelemista, jonka seurauksena rikkaiden maiden ajama sopimusluonnos ei mennyt läpi. Neuvotteluita uusista aiheista ei aloitettu ja ne poistettiin kokonaan Dohan kierroksen neuvotteluagendalta. OECD-maat ovat olleet investointisopimuksen ajamisessa aktiivinen osapuoli sekä jäsenmaiden koalitiona, että yksittäisten maiden taholta. Varsinkin EU ja Yhdysvallat ovat aktiivisesti ajaneet liberaalimman ja kattavamman monenkeskisen investointisopimuksen neuvottelemista WTO:ssa. Molempien aktiivisten toimijoiden voidaan katsoa heijastavan maiden yksityisen sektorin intressejä. Investointisopimuksen vastustajat estivät WTO:n käytön foorumina, jossa uusi entistä liberaalimpi investointisopimus olisi neuvoteltu. Foorumin käytön estäminen investointisopimuskiistassa antoi kehitysmaiden koalitiolle uuden roolin entistä vahvempana toimijana kauppajärjestössä. Vaikka OECD-maiden vahva rooli WTO:ssa ei todennäköisesti muutu, kehitysmaiden uusi painoarvo kauppajärjestössä tarkoittaa sitä, että niiden intressit täytyy ottaa huomioon, jos uusia asioita tai sopimuksia halutaan saada kauppajärjestössä menestyksekkäästi neuvoteltua. en
dc.language.iso fi
dc.subject World Trade Organization - WTO en
dc.subject Multilateral Agreement on Investment en
dc.subject Maailman kauppajärjestö fi
dc.subject investoinnit fi
dc.subject sopimukset fi
dc.subject poikkikansalliset investoinnit fi
dc.subject sääntely fi
dc.subject MAI-sopimus fi
dc.subject globalisaatio fi
dc.subject kehitysmaat fi
dc.title Poikkikansallisten investointien sääntely WTO:n jäsenmaiden kiistakysymyksenä fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.45Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record