Laatukeskustelu ja laadun kokeminen työnteon todellisuudessa

Show simple item record

dc.contributor.author Jordan, Kirsi Marjatta
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:10:08Z
dc.date.available 2009-09-08T10:10:08Z
dc.date.issued 2007-04-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13385
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description.abstract Tutkielmani käsittelee jatkuvasti muuttuvaa laatukeskustelua, joka määräytyy yhteiskunnallisen tilanteen, kulttuurin ja organisaation tarpeiden mukaan.Kuvaan työelämän laadullista kehittymistä yhteiskunnassa, ja sitä miten laatu on muuttunut 1900-luvulta lähtien. Työelämän laadullinen muutos ja kehittyminen ovat heijastuneet työoloihin, työvälineisiin ja työmoraaliin. Siitä huolimatta, että laadun ja työn ympärillä on tapahtunut useaan suuntaa kehittyvää monipuolistumista, itse työn tekeminen ja työntekijän perustarpeet eivät ole paljonkaan muuttuneet. Laadun merkitystä ja käsitettä voidaan tarkastella sekä yleisenä ja laajana että suppeampana ja subjektiivisena. Laajana ja yleisenä käsitteenä ja ajattelutapana laatu voi olla pelkkää ideologiaa tai tietyn imagon ylläpitämistä, esimerkiksi yritysmaailmassa laatustandardien ylläpitämisenä. Laadun laaja merkitys kattaa myös laadun kokonaisvaltaisuuden, joka ulottuu palveluun, prosesseihin, ongelmanratkaisuun, työn vaatimuksiin ja työolojen kehittämiseen. Suppeammasta ja subjektiivisesta näkökulmasta laatu voi olla esimerkiksi työn tekemistä oikein ensimmäisellä kerralla laatustandardien mukaan. Subjektiivinen laadun merkitys perustuu kokemuksiin ja laatulupauksiin, jotka kohdistuvat tuotteen lisäksi, palveluun, erikoistuotteisiin, arvoihin, itsensä kehittämiseen ja erottautumiseen. Empiirisessä osiossa hahmotetaan laatukäsitysten kokemista työnteon todellisuudessa pienimuotoisen otoksen avulla.Tutkimusmenetelmäni on teemahaastattelu, jonka avulla olen haastatellut kymmentä ylempää toimihenkilöä ict -alalta selvittääkseni heidän käsityksiään ja mielipiteitään laadusta. Teemahaastattelussa on käytetty nauhuria ja yksittäishaastattelun kesto on noin 20 minuuttia. Käytän puolistrukturoitua haastattelua, jolloin kysymykset ovat kaikille haastateltaville samat. Haastatteluissa laadun käsite liitettiin yleisimmin tuotelaatuun, mutta kiinnostavaa on että naiset yhdistivät tuotelaatuun palvelun, kun taas miehet usein prosessilaadun. Lisäksi laatu on yhteisesti sovittu, sen tulee vastata henkilökohtaisia tarpeita, ja se on subjektiivinen kokemus. Kysyttäessä työnteon todellisuudesta nousi esiin tuntemus, että suunnittelulle varattu aika ja kiireen puute ovat tärkeitä. Kuitenkin kiireen ja tiukkojen aikataulujen koettiin lisääntyneen. Blom Raimo, Melin Harri, Pyöriä Pasi, 2001: Tietotyö ja työelämän muutos, Palkkatyönarki tietoyhteiskunnassa.Gaudeamus, Helsinki Kasvio Antti, 1997: Uusi työn yhteiskunta, suomalaisen työelämän muutokset ja kehittämismahdollisuudet, kolmas painos. Gaudeamus, Helsinki en
dc.language.iso fin
dc.subject työelämä fi
dc.subject laatu - keskustelu fi
dc.subject merkitykset fi
dc.subject haastattelututkimus fi
dc.subject tietoyhteiskunta fi
dc.title Laatukeskustelu ja laadun kokeminen työnteon todellisuudessa fi
dc.identifier.laitoskoodi 707
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu -tutkielma fi
dc.type.ontasot Pro gradu -avhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen sv
dc.format.content abstractOnly
dc.type.publication masterThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.03Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record