Lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteys toimintakykyyn

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Mäkinen, Tomi
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:11:31Z
dc.date.available 2009-09-08T10:11:31Z
dc.date.issued 2004-09-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13473
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Elämänkaari voidaan toimintakyvyn tarkastelussa jakaa vaiheisiin: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Elämänkaaren eri vaiheissa eri olosuhteet ovat yhteydessä toimintakykyyn. Tämä tutkielma tarkastelee elämänkaaritutkimuksen näkökulmasta lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn: missä määrin lapsuuden olosuhteet ovat suoraan yhteydessä aikuisuuden toimintakykyyn ja missä määrin epäsuoraan aikuisuuden olosuhteiden toimiessa välittävinä tekijöinä? Elämänkaaritutkimuksen mukaan kolme erilaista mallia voivat selittää lapsuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden toimintakykyyn. Latenttimallissa aikuisuuden toimintakyky määräytyy elämänkaaren kriittisten kehitysvaiheiden perusteella. Reittimalli korostaa sitä, että lapsuuden olosuhteet antavat vain suunnan toimintakyvyn kehitykselle, ja myös aikuisuuden olosuhteet voivat vaikuttaa toimintakykyyn. Kumulatiivisen mallin mukaan olosuhteiden kasautuminen elämänkaaren aikana vaikuttaa toimintakykyyn. Tässä tutkielmassa elämänkaarinäkökulman käyttö keskittyy erityisesti lapsuuden olosuhteisiin. Aikuisuuden olosuhteet toimivat pääosin vakioitavina taustatekijöinä. Tutkimusaineiston muodosti Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) terveyskyselyaineisto. Perusjoukko koostui kaupungilla päätoimisesti vuosina 2000 ja 2001 työskennelleistä 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaista naisista ja miehistä. Kyselyyn vastanneista naisia oli 80 prosenttia ja vastausprosentti oli 68 prosenttia. Lapsuuden olosuhteina tarkasteltiin yksittäisiä lapsuuden olosuhteita ja vanhempien koulutusta. Yksittäiset lapsuuden olosuhteet sisälsivät henkilön pitkäaikaissairauden, isän tai äidin kuoleman, vanhempien eron, isän tai äidin mielenterveysongelman ja alkoholiongelman sekä perheen taloudelliset vaikeudet. Aikuisuuden olosuhteisiin kuuluivat henkilön oma koulutus, ammattiasema ja siviilisääty. Toimintakykyä arvioitiin SF-36:n fyysisen ja psyykkisen komponenttisumman avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin väestötutkimukseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä: ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Logistisessa regressioanalyysissä käytettiin elaboraatiota. Vanhempien matalalla koulutuksella oli naisilla itsenäinen yhteys aikuisuuden huonoon psyykkiseen toimintakykyyn, sen jälkeen kun yksittäiset lapsuuden olosuhteet oli huomioitu. Myöskään aikuisuuden olosuhteet eivät vaikuttaneet tähän yhteyteen. Yksittäisten lapsuuden olosuhteiden ja aikuisuuden huonon fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn välillä todettiin myös mahdollinen latentti yhteys. Naisilla ja miehillä lapsuuden pitkäaikaissairaus, isän tai äidin mielenterveysongelma ja perheen taloudelliset vaikeudet olivat suoraan yhteydessä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vanhempien koulutuksen, henkilön oman koulutuksen, ammattiaseman ja siviilisäädyn huomioimisen jälkeen. Vanhempien koulutuksen ja aikuisuuden huonon fyysisen toimintakyvyn välillä todettiin naisilla myös mahdollinen reittimallin mukainen epäsuora yhteys. Vanhempien koulutuksen yhteys aikuisuuden huonoon fyysiseen toimintakykyyn välittyi henkilön oman koulutuksen kautta. Tulokset viittaavat siihen, että terveys- ja yhteiskuntapolitiikan pitäisi toimintakyvyn edistämispyrkimyksissä huomioida huonojen lapsuuden olosuhteiden aikuisuuteen asti ulottuva vaikutus. Aikuisuuden olosuhteista myös henkilön omalla koulutuksella voi olla tärkeä merkitys toimintakyvylle. en
dc.language.iso fi
dc.subject toimintakyky fi
dc.subject lapsuus fi
dc.subject aikuisuus fi
dc.subject olosuhteet fi
dc.subject elämänkaaritutkimus fi
dc.title Lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteys toimintakykyyn fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.15Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record