Turvattomuuden tunteen mittaaminen kolmessa monikansallisessa survey-tutkimuksessa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/13492
Julkaisun nimi: Turvattomuuden tunteen mittaaminen kolmessa monikansallisessa survey-tutkimuksessa
Tekijä: Nevala, Sami
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Päiväys: 2006-11-03
Kieli: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/13492
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Turvattomuuden tunne voi haitata ihmisten elämää silloinkin kun tilastollisesti arvioitu riski joutua rikoksen kohteeksi on vähäinen. Rikollisuuden pelkoon liittyvää turvattomuutta on mitattu kolmessa laajassa, monikansallisessa survey-tutkimuksessa: Eurobarometrissa (2002), Euroopan yhteiskuntasurveyssä (European Social Survey, ESS, 2004/2005) ja kansainvälisessä rikosuhritutkimuksessa (International Crime Victim Survey, ICVS, 2005). Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu turvattomuuden tunteen mittausta näissä tutkimuksissa 15 EU-maan osalta. Aineistojen painopiste ei ole turvattomuuden tunteen tutkimisessa, mutta siitä huolimatta ne tarjoavat mahdollisuuden turvattomuuden tunteeseen ja erityisesti sen mittaamiseen liittyviin monikansallisiin vertailuihin. Turvattomuuden tunteen tarkastelun ohella tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota Eurobarometrin, Euroopan yhteiskuntasurveyn ja kansainvälisen rikosuhritutkimuksen laatutekijöihin. Samoin kuin kansallisissa tutkimuksissa, monikansalliset surveyt pyrkivät ensisijassa tuottamaan relevanttia, oikeellista ja tarkkaa tietoa tutkimuksen kattamista ilmiöistä. Lisäksi monikansallisissa hankkeista on kuitenkin tarpeen kiinnittää lisähuomiota tietojen vertailtavuuteen. Tutkimuksessa on selvitetty, mitkä tekijät selittävät yksilötasolla turvattomuuden tunteen vaihtelua. Lisäksi selvitetään eroja maiden ja aineistojen välillä turvattomuuden tunteen tasossa ja selittämisessä. Tutustumalla muihin turvattomuuden ja rikollisuuden pelon tutkimuksiin on valittu joukko selittäjiä, jotka toisaalta pohjautuvat turvattomuuden tunteesta esitettyihin teorioihin, toisaalta kyseessä ovat muuttujat, jotka ovat käytössä kaikista kolmesta aineistosta. Turvattomuuden tunteen selittämiseksi aineistoista on muodostettu malleja tavallista regressiota ja logistista regressiota käyttäen. Mallinnuksessa on edetty nelivaiheisesti: aluksi regressiomalleilla on tarkasteltu turvattomuuden tunteen yhteyttä sukupuoleen, ikään ja näiden yhdysvaikutukseen kaikissa maissa ja tutkimuksissa. Seuraavaksi malleja on täydennetty muuttujilla, jotka ovat yhteisiä kaikille tutkimuksille. Näitä malleja on käytetty erityisesti aineistojen välisten erojen tarkasteluun. Yhteisten muuttujien lisäksi aineistoissa on muitakin muuttujia, jotka soveltuvat turvattomuuden selittämiseen. Parhaiden aineistokohtaisten mallien löytämiseksi on tässä vaiheessa sovitettu logistiset regressiomallit erikseen mies- ja naisvastaajien muodostamiin aineistoihin. Lopuksi maiden ja aineistojen välisiä eroja on tarkasteltu mallissa, jossa kaikkien kolmen tutkimuksen aineistot on yhdistetty. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien turvattomuuden tunteen luonteesta esitettyjen teorioiden kanssa. Sukupuolen ohella vahvimpia turvattomuuden selittäjiä ovat sukupuoli, asuinpaikkakunnan koko, aiemmat kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta ja arvioitu riski joutua pahoinpitelyn uhriksi seuraavan vuoden aikana. Eurobarometrissa vastaajat ovat ilmoittaneet kahta muuta tutkimusta enemmän turvattomuutta; tulosta voi osaksi selittää tutkimuksen toteutukseen liittyvillä tekijöillä. Euroopan yhteiskuntasurveyssä tiedonkeruun laatuun on kiinnitetty eniten huomiota, ja vertailun pojalta on mahdollista tehdä suosituksia muiden tutkimusten laadun parantamiseksi tulevilla aineistonkeruukierroksilla. Tutkimuksissa käytetty turvattomuuskysymys jättää auki turvattomuuden tarkan lähteen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin, että vastauksissa heijastuu väkivaltarikollisuuden uhka.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Avainsanat: turvattomuus
mittaaminen
kriminologia


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 49.28KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot