Turvattomuuden tunteen mittaaminen kolmessa monikansallisessa survey-tutkimuksessa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Mathematics and Statistics en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Matematiikan ja tilastotieteen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Matematiska och statistiska institutionen sv
dc.contributor.author Nevala, Sami
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:11:49Z
dc.date.available 2009-09-08T10:11:49Z
dc.date.issued 2006-11-03
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13492
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Turvattomuuden tunne voi haitata ihmisten elämää silloinkin kun tilastollisesti arvioitu riski joutua rikoksen kohteeksi on vähäinen. Rikollisuuden pelkoon liittyvää turvattomuutta on mitattu kolmessa laajassa, monikansallisessa survey-tutkimuksessa: Eurobarometrissa (2002), Euroopan yhteiskuntasurveyssä (European Social Survey, ESS, 2004/2005) ja kansainvälisessä rikosuhritutkimuksessa (International Crime Victim Survey, ICVS, 2005). Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu turvattomuuden tunteen mittausta näissä tutkimuksissa 15 EU-maan osalta. Aineistojen painopiste ei ole turvattomuuden tunteen tutkimisessa, mutta siitä huolimatta ne tarjoavat mahdollisuuden turvattomuuden tunteeseen ja erityisesti sen mittaamiseen liittyviin monikansallisiin vertailuihin. Turvattomuuden tunteen tarkastelun ohella tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota Eurobarometrin, Euroopan yhteiskuntasurveyn ja kansainvälisen rikosuhritutkimuksen laatutekijöihin. Samoin kuin kansallisissa tutkimuksissa, monikansalliset surveyt pyrkivät ensisijassa tuottamaan relevanttia, oikeellista ja tarkkaa tietoa tutkimuksen kattamista ilmiöistä. Lisäksi monikansallisissa hankkeista on kuitenkin tarpeen kiinnittää lisähuomiota tietojen vertailtavuuteen. Tutkimuksessa on selvitetty, mitkä tekijät selittävät yksilötasolla turvattomuuden tunteen vaihtelua. Lisäksi selvitetään eroja maiden ja aineistojen välillä turvattomuuden tunteen tasossa ja selittämisessä. Tutustumalla muihin turvattomuuden ja rikollisuuden pelon tutkimuksiin on valittu joukko selittäjiä, jotka toisaalta pohjautuvat turvattomuuden tunteesta esitettyihin teorioihin, toisaalta kyseessä ovat muuttujat, jotka ovat käytössä kaikista kolmesta aineistosta. Turvattomuuden tunteen selittämiseksi aineistoista on muodostettu malleja tavallista regressiota ja logistista regressiota käyttäen. Mallinnuksessa on edetty nelivaiheisesti: aluksi regressiomalleilla on tarkasteltu turvattomuuden tunteen yhteyttä sukupuoleen, ikään ja näiden yhdysvaikutukseen kaikissa maissa ja tutkimuksissa. Seuraavaksi malleja on täydennetty muuttujilla, jotka ovat yhteisiä kaikille tutkimuksille. Näitä malleja on käytetty erityisesti aineistojen välisten erojen tarkasteluun. Yhteisten muuttujien lisäksi aineistoissa on muitakin muuttujia, jotka soveltuvat turvattomuuden selittämiseen. Parhaiden aineistokohtaisten mallien löytämiseksi on tässä vaiheessa sovitettu logistiset regressiomallit erikseen mies- ja naisvastaajien muodostamiin aineistoihin. Lopuksi maiden ja aineistojen välisiä eroja on tarkasteltu mallissa, jossa kaikkien kolmen tutkimuksen aineistot on yhdistetty. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien turvattomuuden tunteen luonteesta esitettyjen teorioiden kanssa. Sukupuolen ohella vahvimpia turvattomuuden selittäjiä ovat sukupuoli, asuinpaikkakunnan koko, aiemmat kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta ja arvioitu riski joutua pahoinpitelyn uhriksi seuraavan vuoden aikana. Eurobarometrissa vastaajat ovat ilmoittaneet kahta muuta tutkimusta enemmän turvattomuutta; tulosta voi osaksi selittää tutkimuksen toteutukseen liittyvillä tekijöillä. Euroopan yhteiskuntasurveyssä tiedonkeruun laatuun on kiinnitetty eniten huomiota, ja vertailun pojalta on mahdollista tehdä suosituksia muiden tutkimusten laadun parantamiseksi tulevilla aineistonkeruukierroksilla. Tutkimuksissa käytetty turvattomuuskysymys jättää auki turvattomuuden tarkan lähteen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin, että vastauksissa heijastuu väkivaltarikollisuuden uhka. en
dc.language.iso fi
dc.subject turvattomuus fi
dc.subject mittaaminen fi
dc.subject kriminologia fi
dc.title Turvattomuuden tunteen mittaaminen kolmessa monikansallisessa survey-tutkimuksessa fi
dc.identifier.laitoskoodi 710
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.28Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record