Banaanista Benecoliin: Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aikakauslehtimainonnan semioottista tarkastelua

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Viestinnän laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Communication en
dc.contributor Helsingfors universitet, Kommunikationslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Suhonen, Eeva-Kaisa
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:12:16Z
dc.date.available 2009-09-08T10:12:16Z
dc.date.issued 2002-03-06 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13520
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aikakauslehtimainontaa ET-lehdessä ja Annassa vuosina 1996-2001. Mainokset toimivat tutkielmassa kulttuurisina teksteinä, joiden avulla pyritään pohtimaan niitä käsityksiä ja arvostuksia, joita yhteiskunnassa tällä hetkellä liitetään terveellisyyteen, ihmiskuvaan ja terveellisinä pidettyihin elämäntapoihin. Funktionaalisilla elintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, joita on teknisesti muunneltu siten, että niillä on tieteellisesti todistettu positiivinen vaikutus terveyteen. Tunnetuimpia funktionaalisia elintarvikkeita ovat tällä hetkellä mm. Raision Benecol-margariini ja Gefilus-maitotuotteet. Täsmällistä määritelmää terveysvaikutteisille elintarvikkeille ei kuitenkaan vielä ole, vaan funktionaaliset elintarvikkeet asettuvat ruoan ja lääkkeen välimaastoon sijoittuvalle harmaalle alueelle. Lähdekirjallisuutena tutkimuksessa on käytetty funktionaalisia elintarvikkeita, kulutusta, mainontaa ja semiotiikkaa käsittelevää kirjallisuutta. Keskeisenä lähteenä on ollut Mari Nivan ja Mikko Jauhon (1999) tutkimus funktionaalisten elintarvikkeiden saamasta vastaanotosta. Menetelmällisesti tärkeä teos on ollut William Leissin, Stephen Klinen ja Sut Jhallyn (1986) teos Social Communication in Advertising, jossa mainontaa tutkitaan yhteiskunnan kulutusta heijastavana instituutiona. Leiss ym. esittelevät teoksessaan neljä mainosmuotoa (tuoteinformaatiomainos, tuotemielikuvamainos, personoitu mainos ja elämäntyylimainos), joiden avulla he tarkastelevat eri aikakausille tyypillistä aikakauslehtimainontaa. Tutkielman empiirisen osan muodostaa yhteensä 197 mainoksen tarkastelu. Määritelmien vaihtelevuudesta johtuen tutkimusotoksen mainokset on jaettu varsinaisiin funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja terveysvaikutteisina markkinoitaviin elintarvikkeisiin. Samalla tutkimuksessa pyritään osoittamaan, kuinka terveysvaikutteisuus on yhä tärkeämpi markkinointikeino myös tavallisten elintarvikkeiden mainonnassa. Tutkielman empiriaosuuden ensimmäisessä vaiheessa mainokset on luokiteltu Leissin ym. kuvaamiin mainosmuotoihin. Luokittelun tuloksena syntynyt tuotemielikuvamainosten vuosittainen suuri osuus osoittaa mielikuvallisten tekijöiden olevan yhä keskeisempi tekijä ruoan mainonnassa nyky-yhteiskunnassa. Tutkielman empiriaosuuden toisessa vaiheessa sisällönanalyysin pohjalta on valittu kymmenen mainosta semioottiseen analyysiin. Mainosten semioottisessa tulkinnassa keskitytään siihen, kuinka mainonnassa rakennetaan merkityksiä mm. luonnollisuudesta, terveellisyydestä, pelastuksesta ja ihannoidusta elämäntavasta. Semioottisen analyysin toisessa vaiheessa tarkastellaan terveysvaikutteisina markkinoitavien elintarvikkeiden mainoksista löytyviä myyttejä. Myyteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vallalla olevia ja oikeina pidettyjä ravintoa, terveyttä ja yksilöä koskevia käsityksiä ja ymmärtämisen tapoja yhteiskunnassamme. Tärkeimmiksi aineistosta nousseiksi myyteiksi muodostuivat käsitykset 1) hyvästä elämästä, 2) tieteestä, 3) kotimaisuudesta ja 4) pelastuksesta. Tutkielman lopussa empirian pohjalta syntyneitä tuloksia tarkastellaan yhteiskunnan medikalisoitumisen ja yksilöllisen elämänhallinnan näkökulmasta. Medikalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhä useampien elämänalueiden lääketieteellistymistä yhteiskunnassamme. Mainoksissa toistuvat mielikuvat kertovat omalta osaltaan myös yhteiskunnassa ihannoiduista yksilöllisen menestyksen ja tehokkuuden arvoympäristöstä. en
dc.language.iso fi en
dc.subject funktionaaliset elintarvikkeet en
dc.subject mainonta en
dc.subject medikalisaatio en
dc.subject semiotiikka en
dc.title Banaanista Benecoliin: Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aikakauslehtimainonnan semioottista tarkastelua en
dc.identifier.laitoskoodi 709 en
dc.identifier.laitoskoodi 709 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.35Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record