Opettaja, saaks sanoa? : Pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061126406
Julkaisun nimi: Opettaja, saaks sanoa? : Pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa
Tekijä: Gustafsson, Miina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielma tarkastelee pitkittäistutkimuksena sitä, missä vuorovaikutustilanteissa suomi toisena kielenä -oppilaat alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käyttävät oma-aloitteisesti suomen kieltä, mitä toimintoja he suomen kielellä näissä vuorovaikutustilanteissa tuottavat ja mitä muutoksia tapahtuu tutkimusjakson aikana. Tutkimuskohteeksi ovat rajautuneet oma-aloitteiset toiminnot, jotka ovat keskeisiä oppilaan valmiuksien kannalta hänen siirtyessään perusopetukseen. Nämä ovat puhuttelu oma-aloitteisena vastausvuoronpyyntönä, oma-aloitteiset vastausvuorot ja kysymykset. Tutkielman aineistona on kolme oppituntia, jotka on kerätty osana Long Second -projektia. Kaksi oppituntia on nauhoitettu syyskuussa ja yksi oppitunti seuraavan vuoden helmikuussa. Syyskuun oppitunteja nimitetään tutkielmassa alkuvaiheeksi ja helmikuun oppituntia loppuvaiheeksi. Tutkielman tutkimusmetodi on multimodaalisen vuorovaikutuksen analyysi, jonka metodologisena pohjana on keskustelunanalyysi. Analyysi kohdistuu sekä oppilaiden kielelliseen että ei-kielelliseen toimintaan, jotta voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva oma-aloitteisten toimintojen rakentumisesta. Puhuttelu oma-aloitteisena vastausvuoronpyyntönä on alkuvaiheen ilmiö. Sen käyttö rajautuu pitkittyneisiin opetussykleihin, joissa vastausvuoro on viivästynyt ja opettaja joutuu toistamaan aloittavan vuoron. Puhuttelun kautta oppilas tavoittelee tai puolustaa hyvän oppilaan asemaa. Oma-aloitteisia vastausvuoroja esiintyy sekä alku- että loppuvaiheessa. Selkein muutos on kilpailevien vastausvuorojen lisääntyminen loppuvaiheessa. Tällöin niitä tuotetaan usein opettajan aloittavan vuoron ollessa mekaaninen ja helppo. Alkuvaiheessa kilpailevia vastausvuoroja esiintyy usein nimetyn oppilaan vastausvuoron ollessa puutteellinen. Joissakin tapauksissa nimetyn oppilaan vastausvuoron viivästyessä oppilas pyrkii oma-aloitteisella vastausvuorolla viemään opetussykliä eteenpäin. Vastausvuoron positiossa on myös vuoroja, jotka eivät pyri ratifioiduiksi vastausvuoroiksi, vaan pyrkivät rakentamaan joko relevanssia toistamalla sanoja aiemmista vuoroista tai ei-relevanssia tuottamalla vastausvuoroja huumorimoodissa. Toistot vastausvuorona liittyvät vain alkuvaiheeseen. Oppilaiden kysymykset käsittelevät suomen kieltä, oppitunnin sisältöjä ja oppitunnin ulkopuolisia aiheita. Suomen kieltä käsitellään kysymyksissä enemmän alkuvaiheessa, jolloin oppilaat pyrkivät usein selvittämään jonkin tehtävänantovuorossa esiintyvän sanan merkitystä. Oppituntien sisältöjä käsittelevät kysymykset liittyvät alkuvaiheessa tehtävän suorittamiseen, mutta loppuvaiheessa kielitaidon kehittyessä ne lisääntyvät ja oppilaat nostavat kysymyksissään esiin ihmetyksen aiheita tai osoittavat erimielisyyttä. Oppitunnin ulkopuolisia aiheita oppilaat käsittelevät kysymyksien kautta hyvin vähän. Tutkimus osoittaa, että suomi toisena kielenä -oppilaat valmistavassa opetuksessa osallistuvat oma-aloitteisesti vuorovaikutukseen suomen kielellä monin eri tavoin. Tullakseen ymmärretyiksi he tukeutuvat usein puheen lisäksi muihin modaliteetteihin, kuten prosodiaan ja eleisiin. He hyödyntävät myös fyysistä ympäristöä ja sen esineistöä. Toiminto itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan osalliseksi pääseminen luokkahuoneen vuorovaikutukseen edellyttää lisäksi vuorovaikutuskäytänteiden oppimista.
URI: URN:NBN:fi-fe2014061126406
http://hdl.handle.net/10138/135219
Päiväys: 2014
Tekijänoikeustiedot: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
opettaja.pdf 1.273MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot