Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen

Visa fullständig post



Permalänk

http://hdl.handle.net/10138/135230

Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
SYKEra_18_2014.pdf 17.90Mb PDF Granska/Öppna
Titel: Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen
Författare: Helminen, Ville; Kosonen, Petteri; Kalenoja, Hanna; Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Tiikkaja, Hanne
Utgivare: Suomen ympäristökeskus
Datum: 2014
Språk: fi
Tillhör serie: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014
ISBN: 978-952-11-4341-0
ISSN: 1796-1726
Permanenta länken (URI): http://hdl.handle.net/10138/135230
Abstrakt: Metropolialue vaikutusalueineen muodostaa laajalle ulottuvan toiminnallisen alueen. Tässä raportissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun alakeskuksia ja joukkoliikennekäytäviä sekä kehysalueen monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Tulokset kertovat keskusverkon kehityksestä ja alakeskusten merkityksestä. Tuloksia voidaan hyödyntää metropolialueen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Metropolin vaikutusalue jakautuu ydinalueeseen sekä tätä ympäröivään kehysalueeseen ja maaseutualueeseen. Vaikutusalueeseen kuuluu myös neljä itsenäistä kaupunkiseutua: Porvoo, Hyvinkää, Riihimäki ja Lohja. Helsingin keskusta on alueen keskus, mutta viime vuosikymmeninä kaupunki on kasvanut siten, että ydinalueelle on muodostunut oma alakeskusten verkko. Samalla ympäröivien alueiden keskukset ovat integroituneet aiempaa voimakkaammin osaksi metropolialuetta. Metropolialueen monikeskuksisuuden kehitystä on tarkasteltu eri muuttujien kautta. Alakeskukset ovat vahvistuneet, mutta pääasiassa asumisen alueina ja vain joiltain osin työpaikka-alueina. Merkittävä osa työpaikkojen kasvusta pääkaupunkiseudulla on suuntautunut erillisille työpaikkavaltaisille alueille. Alakeskusten muodostamaa monikeskuksista rakennetta on tarkasteltu työmatkojen suuntautumisen näkökulmasta. Alakeskukset linkittyvät vahvimmin Helsingin kantakaupunkiin, joka on selvästi merkittävin työpaikkakeskittymä. Alakeskusten välillä tehdään melko vähän työmatkoja. Espoossa matkat alakeskuksiin ovat varsin henkilöautovaltaisia. Metron varaan rakennetussa Itä-Helsingissä joukkoliikenteen osuus on suuri. Vantaalla ratojen varrella sijaitsevissa alakeskuksissa Myyrmäessä ja Tikkurilassa on puolestaan pienempi joukkoliikenteen osuus, mutta jalankulun osuus on verrattain suuri. Alakeskukset muodostavat pääkaupunkiseudulla joukkoliikennekäytävien rungon ja ne toimivat merkittävinä joukkoliikenteen solmukohtina. Alakeskukset sekä kehysalueen ja itsenäisten kaupunkien jalankulkuvyöhykkeet ovat metropolialueen tulevan kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Ne mahdollistavat yhdyskuntarakenteen, joka perustuu monipuolisiin liikkumismahdollisuuksiin.
Subject (ysa): kaupungit
kaupunkiseudut
metropolialueet
yhdyskuntarakenne
vyöhykkeet
liikenne
joukkoliikenne
pääkaupunkiseutu


Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post