Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen

Show simple item record

dc.contributor.author Helminen, Ville
dc.contributor.author Kosonen, Petteri
dc.contributor.author Kalenoja, Hanna
dc.contributor.author Ristimäki, Mika
dc.contributor.author Tiitu, Maija
dc.contributor.author Tiikkaja, Hanne
dc.date.accessioned 2014-06-11T13:25:47Z
dc.date.available 2014-06-11T13:25:47Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.isbn 978-952-11-4341-0
dc.identifier.issn 1796-1726
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/135230
dc.description.abstract Metropolialue vaikutusalueineen muodostaa laajalle ulottuvan toiminnallisen alueen. Tässä raportissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun alakeskuksia ja joukkoliikennekäytäviä sekä kehysalueen monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Tulokset kertovat keskusverkon kehityksestä ja alakeskusten merkityksestä. Tuloksia voidaan hyödyntää metropolialueen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Metropolin vaikutusalue jakautuu ydinalueeseen sekä tätä ympäröivään kehysalueeseen ja maaseutualueeseen. Vaikutusalueeseen kuuluu myös neljä itsenäistä kaupunkiseutua: Porvoo, Hyvinkää, Riihimäki ja Lohja. Helsingin keskusta on alueen keskus, mutta viime vuosikymmeninä kaupunki on kasvanut siten, että ydinalueelle on muodostunut oma alakeskusten verkko. Samalla ympäröivien alueiden keskukset ovat integroituneet aiempaa voimakkaammin osaksi metropolialuetta. Metropolialueen monikeskuksisuuden kehitystä on tarkasteltu eri muuttujien kautta. Alakeskukset ovat vahvistuneet, mutta pääasiassa asumisen alueina ja vain joiltain osin työpaikka-alueina. Merkittävä osa työpaikkojen kasvusta pääkaupunkiseudulla on suuntautunut erillisille työpaikkavaltaisille alueille. Alakeskusten muodostamaa monikeskuksista rakennetta on tarkasteltu työmatkojen suuntautumisen näkökulmasta. Alakeskukset linkittyvät vahvimmin Helsingin kantakaupunkiin, joka on selvästi merkittävin työpaikkakeskittymä. Alakeskusten välillä tehdään melko vähän työmatkoja. Espoossa matkat alakeskuksiin ovat varsin henkilöautovaltaisia. Metron varaan rakennetussa Itä-Helsingissä joukkoliikenteen osuus on suuri. Vantaalla ratojen varrella sijaitsevissa alakeskuksissa Myyrmäessä ja Tikkurilassa on puolestaan pienempi joukkoliikenteen osuus, mutta jalankulun osuus on verrattain suuri. Alakeskukset muodostavat pääkaupunkiseudulla joukkoliikennekäytävien rungon ja ne toimivat merkittävinä joukkoliikenteen solmukohtina. Alakeskukset sekä kehysalueen ja itsenäisten kaupunkien jalankulkuvyöhykkeet ovat metropolialueen tulevan kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Ne mahdollistavat yhdyskuntarakenteen, joka perustuu monipuolisiin liikkumismahdollisuuksiin. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 fi
dc.title Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi
dc.subject.ysa kaupungit
dc.subject.ysa kaupunkiseudut
dc.subject.ysa metropolialueet
dc.subject.ysa yhdyskuntarakenne
dc.subject.ysa vyöhykkeet
dc.subject.ysa liikenne
dc.subject.ysa joukkoliikenne
dc.subject.ysa pääkaupunkiseutu

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_18_2014.pdf 17.90Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record