Kosketustaulu opetuksessa : Opetuksen rikastaja vai uusi esittämisen väline?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201307154174
Title: Kosketustaulu opetuksessa : Opetuksen rikastaja vai uusi esittämisen väline?
Author: Korhonen, Aino
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201307154174
http://hdl.handle.net/10138/135238
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives: There was no previous national research on interactive whiteboards (IWBs) in education, but hundreds of international research articles about them could be found. These previous research results show that IWBs are adapted first to teacher's existing pedagogical practices, and there is a risk that IWBs are not used to their full potential, but only for presentations and simple drag and drop exercises. There were also promising results of teachers using IWBs for multimodal and collaborative practices. This study examines the use of interactive whiteboards (IWBs) in education by analyzing IWB lessons shared in Finnish Smart Web Community and video-recorded IWB lessons of 5 teachers from primary school. The study also tries to find new preferably collaborative affordances to IWBs. One of the research questions was if it were possible to expedite the implementation process of IWBs, which according to international research results is quite long. The theoretical framework of this research was collaborative and trialogical learning, supported with digital technology. In this context teacher is the organizer of learning, IWB is a mediating artifact, and learners construct or create knowledge together in groups. Methods: Study A examined IWB lessons, which Finnish teachers had shared in the Smart Web Community. The roles of learners and teacher and the pedagogical practices were analysed by content-based analysis. Study B examined a case of 5 primary school teachers by following and video-recording two lessons per teacher. Between the two lessons there was a peer supported learning session where the teachers were introduced video clips of different, also collaborative, pedagogical practices with IWB. The teachers were challenged to try a new (collaborative) pedagogical practice using IWB. The teachers were also interviewed before and after the lessons. Their pedagogical conceptions, roles and practices were examined and analysed by content-based analysis from both videos and interviews. Results and conclusions: Study A: The IWBs were used mainly for simple drag and drop -practices and presentations. In study B's second video-recordings 4 of 5 teachers tried a new pedagogical practice, and they reported more collaborative practices and ideas in the interview, although their pedagogical conceptions had not changed in such a short period of time. Study B gave also a small promise: if a teacher, who is beginner with IWB, gets pedagogical and technical support, and is eager to experiment new practices, it is possible to make a giant leap in the pedagogical change. With good peer support and quality video materials it might be possible to expedite the implementation process and diversify the affordances of IWBs.Tavoitteet: Kosketustaulun opetuskäytöstä ei löytynyt aiempaa kotimaista tutkimusta, mutta kansainvälisen tutkimuksen perusteella näytti siltä, että kosketustaulu sopeutetaan aluksi opettajan omiin menetelmiin ja sitä käytetään usein opettajajohtoiseen esittämiseen ja yksinkertaisiin harjoituksiin. Kosketustaulun käyttöönottoprosessia sekä opettajien roolin ja pedagogisten käytäntöjen muutosta yhteisölliseen suuntaan kuvattiin hitaaksi ja paljon tukea vaativaksi. Toisaalta raportoitiin parantuneita oppimistuloksia. Tässä tutkimuksessa perehdytään kosketustaulun opetuskäyttöön suomalaiseen nettiyhteisöön lähetettyjen opetustuokioiden ja viiden opettajan esimerkkitapauksen kautta, sekä etsitään käytölle uusia, opetusta rikastavia ja yhteisöllisiä käyttötapoja. Lisäksi tutkitaan, voisiko kosketustaulun käyttöönottoprosessia nopeuttaa esim. hyvällä oppimateriaalilla ja vertaistuella. Viitekehykseksi rajattiin trialoginen ja yhteisöllinen oppiminen ryhmässä digitaalista teknologiaa hyödyntäen, ei niinkään oppijan mielen sisäinen oppiminen. Tällöin opettajan rooli on taustalta ohjaava ja oppijaryhmät pyrkivät rakentamaan tai luomaan ainakin itselleen uutta tietoa erilaisten artefaktien (esim. kosketustaulu ja sen tuotokset) välityksellä. Menetelmät: A-osassa analysoitiin Smart-merkkisen kosketustaulun verkkoyhteisöön lähetettyjä opetustuokioita oppijoiden ja opettajan roolin sekä pedagogisten käytäntöjen osalta aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. B-osassa perehdyttiin viiden alakoulun opettajan esimerkkitapaukseen seuraamalla ja videoimalla kunkin opettajan kahta oppituntia. Oppituntien välissä järjestettiin näille viidelle opettajalle kollegiaalinen oppimistuokio, jossa he perehtyivät yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentelua edistäviin videoleikkeisiin ja ohjeisiin. Haasteena oli kokeilla jotakin itselle uutta kosketustaulun pedagogista käytäntöä toisella videoitavalla tunnilla. Opettajille tehtiin myös alku- ja loppuhaastattelu sähköpostilla. Haastatteluissa kartoitettiin opettajien pedagogisia käsityksiä ja digitaalisen teknologian sekä kosketustaulun opetuskäytön kokemuksia ja mahdollista muutosta näissä (toisella haastattelukierroksella). Myös nämä aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä opettajan ja oppijan roolin sekä pedagogisten käytäntöjen osalta. Tulokset ja johtopäätökset: A-osa: Opetustuokioiden analyysin perusteella kosketustaulua käytettiin usein opettajan johdantoihin ja yksinkertaisiin harjoituksiin. B-tutkimuksen toisella videointikierroksella neljä viidestä opettajasta kokeili itselleen uutta pedagogista käytäntöä, ja kaikilla opettajilla oli uusia myös yhteisöllisiä ideoita opetukseen, vaikka heidän käsityksensä kosketustaulun käyttömahdollisuuksista ei lyhyessä ajassa ollutkaan muuttunut. B-osa antoi viitteitä siitä, että mikäli digitaalisen teknologian käytössä aloitteleva opettaja saa paljon vertaistukea ja on innostunut kokeilemaan, hän saattaa harpata aloittelijasta edistyneeksi kosketustaulun käyttäjäksi jopa alle puolessa vuodessa. Hyvällä vertaistuella ja laadukkailla videoleikkeillä saattaisi voida nopeuttaa kosketustaulun käyttöönottoa ja monipuolistaa sen tarjoumaa.
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kosketus.pdf 667.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record