Yksityisen kopioinnin uhka : Ääniteteollisuus, yksityinen kopiointi ja tekijänoikeuskeskustelu Suomessa vuosina 1970 – 1985

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272781
Title: Yksityisen kopioinnin uhka : Ääniteteollisuus, yksityinen kopiointi ja tekijänoikeuskeskustelu Suomessa vuosina 1970 – 1985
Author: Nikinmaa, Joona
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272781
http://hdl.handle.net/10138/135307
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economic and Social History
Talous- ja sosiaalihistoria
Ekonomisk och social historia
Abstract: Tutkimus käsittelee 1970-luvulla C-kasettiteknologian myötä kasvuun lähtenyttä yksityistä äänitekopiointia. Kiinnostuksen kohteena on, että oliko yksityinen kopiointi todellinen uhka ääniteteollisuudelle vai ainoastaan ääniteteollisuuden luoma uhkakuva, jonka avulla ääniteteollisuus pyrki ajamaan läpi haluamiaan muutoksia tekijänoikeuslainsäädäntöön. Yksityisen kopioinnin uhkan on katsottu kytkeytyvän vahvasti osaksi ääniteteollisuuden 1970-luvun loppupuolella kokemaa lamaa, mutta samalla C-kasettiteknologia, joka mahdollisti yksityisen kopioinnin laajassa mittakaavassa, oli keskeisimpiä tekijöitä alan kokemalle 1970-luvun voimakkaalle kasvukaudelle. Samalla yksityisen kopioinnin haittavaikutuksia on perustelua lähteä tarkastelemaan juuri ääniteteollisuuden näkökulmasta, koska ääniteteollisuus oli taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna musiikkiteollisuuden tärkein osa-alue. Lähestyn kysymystä kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin kartoitan ääniteteollisuuden taloudellista kehitystä Suomessa vuosina 1970 - 1985. Taloudellisen tilan ymmärtäminen auttaa arvioimaan, että oliko yksityinen kopiointi todellinen uhka. Toiseksi käsittelen kuluttajien suhtautumista C-kasetteihin ja yksityistä kopiointia ilmiönä. Tämä auttaa vastaamaan kysymykseen siitä, että mikä todellisuudessa oli C-kasettien mahdollisesti ääniteteollisuudelle muodostama uhka. Kolmanneksi nostan esille tekijänoikeudellisen keskustelun ja ääniteteollisuuden toiveet tekijänoikeuskehityksen suhteen. Lähestyn tutkimuksessani perimmäistä kysymystä siten laaja-alaisesti, mikä on nähtävissä myös valikoituneessa aineistossa ja metodeissa. Keskeiset aineistoni ovat kvantitatiivisia ja keskeinen analyysimenetelmäni aikasarja-analyysi, mutta näiden aineistojen lisäksi käsittelen tutkimuksessani myös aikakauslehtien uutisointia sekä komiteanmietintöjä lähiluvun keinoin. Tulkitsen tuloksiani osin uuden institutionaalisen taloustieteen teorian näkökulmasta. Institutionaalisessa taloustieteessä organisaatioiden toimintaa ohjaavat sekä viralliset (esimerkiksi lainsäädäntö) että epäviralliset (esimerkiksi normit ja käyttäytymismallit) instituutiot eli pelisäännöt. Teorian pohjalta voidaan käsitellä sekä kuluttajuudessa tapahtuneita muutoksia että organisaatioiden pyrkimyksiä muuttaa virallisia instituutioita omien toimintaedellytystensä turvaamiseksi tai parantamiseksi. Ääniteteollisuus ajautui merkittäviin rakenteellisiin vaikeuksiin 1970-luvun lopulle tultaessa. Kilpailu kiristyi, minkä lisäksi monille suurille levy-yhtiöille tärkeä maahantuonti kärsi suoratuonnin vaikutuksista. Tämän lisäksi kustannuskehitys oli voimakasta. Samaan aikaan ääniteteollisuudelle kohderyhmän eli nuorison ostovoima heikkeni, nuorisotyöttömyys kasvoi ja demografiset tekijät alkoivat heikentää nuorison asemaa äänitemyyntiä kannattelevana voimana. Lisäksi yksityisen kopioinnin mukanaan tuomat muutokset kuluttajuudessa heijastuivat ääniteteollisuuteen sen asemaa heikentävästi. Ääniteteollisuuden voidaan siten katsoa ajautuneen merkittävään kriisiin 1970-luvun lopulla, mutta yksittäisen uhkakuvan sijaan olisi parempi puhua uhkakuvista, vaikka usein syyttävä sormi kohdistui vain yksityisen kopioinnin haittavaikutuksiin. Ääniteteollisuuden keskeinen toimintamalli on pyrkimys kontrolloida markkinoita, ja tässä suhteessa pyrkimykset rajoittaa yksityistä kopiointia muodostuvat kuitenkin ymmärrettäviksi. Yksityisen kopioinnin vastainen kampanja oli kansainvälinen ja tehokas. Tutkimuksen johtopäätökset antavat tukea aikaisemmille havainnoille, joiden mukaan yksityinen kopiointi ei ollut suorien taloudellisten menetysten osalta yhtä haitallista kuin mitä ääniteteollisuus esitti. Tästä huolimatta ääniteteollisuudella oli perusteltuja syitä olla huolissaan yksityisestä kopioinnista, koska monet yksityisen kopioinnin epäsuorat haittavaikutukset olivat uhkaavia. Ala kuitenkin pyrki tietoisesti luomaan yksityisestä kopioinnista suuremman ongelman kuin mitä se todellisuudessa oli, ja esimerkiksi poliittisten päättäjien lobbaus oli voimakasta. Ääniteteollisuus pystyi ajamaan osaltaan olosuhteiden ansiosta läpi haluamansa tekijänoikeusinstituution muutokset.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record