Eurooppalainen suojelumääräys ja sen soveltaminen käytännössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063152
Title: Eurooppalainen suojelumääräys ja sen soveltaminen käytännössä
Author: Lindfors, Ida
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063152
http://hdl.handle.net/10138/135354
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sociology of law
Oikeussosiologia
Rättssociologi
Abstract: Käsittelen tutkielmassani Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/99/EU eurooppalaisesta suojelumääräyksestä, joka on annettu 13.12.2011. Direktiivi on implementoitava kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa 11.1.2015 mennessä. Suomessa Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdotti eurooppalaista suojelumääräystä koskevan direktiivin implementoimista osaksi Suomen lainsäädäntöä ns. toimeenpanolailla. Eurooppalaisen suojelumääräysdirektiivin tavoitteena on parantaa ja tehostaa yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä torjuen väkivaltarikoksia sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyviä rikoksia. Sen perustana on EU:n oikeudellisen yhteistyön piirissä rikosoikeuden alalla vallitseva vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Eurooppalaisen suojelumääräyksen tarkoituksena on helpottaa suojelumääräysten tunnustamista ja määräämistä muissa EU:n jäsenmaissa. Eurooppalaisen suojelumääräyksen taustalla on huoli erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta EU:n jäsenmaiden alueella. EU:n jäsenmaissa elää arviolta 100 000 suojelumääräyksillä suojeltua naista. Eurooppalaisella suojelumääräyksellä pyritään helpottamaan heidän ja muiden suojelumääräyksillä suojeltujen henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella. Suojelumääräysten kaltaisia ennakollisia suojelutoimenpiteitä tarvitaan, koska jälkikäteiset toimenpiteet eivät ole tarpeeksi tehokkaita estämään väkivaltaa. Eurooppalainen suojelumääräys tarkoittaa jäsenvaltion viranomaisen tekemää suojelutoimenpidepäätöstä, jonka perusteella toisen jäsenvaltion viranomainen toteuttaa kansallisen lakinsa mukaisen toimenpiteen suojeltavan henkilön suojelun jatkamiseksi siinä valtiossa. Eurooppalaisen suojelumääräyksen perusajatuksena on, että yhdessä jäsenvaltiossa määrätty suojelumääräys tulisi voimaan myös toisessa jäsenvaltiossa, mikäli uhri tarvitsee suojaa myös siellä. Alun perin eurooppalaisen suojelumääräyksen oli tarkoitus kattaa kaikki kansalliset suojelumääräykset, mutta lopullisessa direktiivissä päädyttiin siihen, että se kattaa vain rikosprosessuaaliset suojelumääräykset. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat kuitenkin asetuksen (606/2013), joka koskee yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroista tunnustamista. Asetus tulee jäsenmaissa suoraan sovellettavaksi 11.1 2015 alkaen. Yhdessä eurooppalaisen suojelumääräysdirektiivin kanssa ne pyrkivät muodostamaan kokonaisvaltaisen sääntelyn suojelumääräysten tunnustamisessa EU:n alueella. Suomessa keskeisin suojelumääräys on lähestymiskielto, josta säädetään laissa lähestymiskiellosta (4.12.1998/898). Tarkoituksena on, että eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella voitaisiin määrätä Suomessa lähestymiskielto, ja vastaavasti lähestymiskiellon perusteella sen suojakseen saanut uhri voisi hakea eurooppalaista suojelumääräystä, jos määräyksen muut edellytykset täyttyvät. Ongelmallista on, että EU:n jäsenmaiden suojelumääräyksiä koskeva lainsäädäntö on sisällöltään hyvin erilaista eri jäsenmaissa. Vaikka kaikissa jäsenmaissa on jonkinlainen suojelumääräyslainsäädäntö, niiden laajuudessa ja tehokkuudessa on suuria eroja. Suojelumääräyslainsäädännöt voidaan EU:n alueella jakaa rikosoikeudellisiin ja siviiliperusteisiin sekä hallinnollisiin suojelumääräyksiin, mutta näidenkin luokkien sisältä löytyy eroja. Käsittelen tutkielmassani sekä Suomen, Ruotsin että Itävallan suojelumääräyksiä koskevia lainsäädäntöjä. Ruotsi ja Itävalta ovat suojelumääräyslainsäädännön osalta edelläkävijämaita EU:ssa, mistä johtuen niiden lainsäädäntöön perehtyminen on perusteltua myös eurooppalaisen suojelumääräyksen näkökulmasta. Keskityn tutkielmassani eurooppalaisen suojelumääräyksen vaikutusten tutkimiseen ja siihen, kykeneekö eurooppalainen suojelumääräys täyttämään tavoitteensa eli tarjoamaan tehokasta suojelua väkivallan uhreille EU:n alueella. Erot EU:n jäsenmaiden lainsäädännöissä muodostavat käytännössä suurimman ongelman. Onkin vaarana, että eurooppalainen suojelumääräys jää käytännössä teholtaan heikommaksi kuin mitä oli tarkoitus sitä säädettäessä. Käsittelen tutkielmassani eurooppalaista suojelumääräystä ja sen käytännön soveltamista pääosin oikeusdogmaattisin keinoin. Muina metodeina käytän myös oikeusvertailua sekä empiiristä oikeustutkimusta.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record