Akustiikka Musiikkitalon rakennushankkeessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272719
Title: Akustiikka Musiikkitalon rakennushankkeessa
Author: Alatalo, Aino
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272719
http://hdl.handle.net/10138/135398
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sociology
Sosiologia
Sociologi
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa seurataan vuonna 2011 Helsinkiin Töölönlahdelle valmistuneen Musiikkitalon akustiikan kehitystä ideasta konserttisalissa materiaalisen muotonsa saavaksi objektiksi. Lähtökohdaksi otetaan tieteen- ja teknologiantutkimuksessa esitetty ajatus, jonka mukaan teknologioiden toteutusta ei ole mielekästä tarkastella puhtaasti teknologisina hankkeina. Sen sijaan teknologiat näyttäytyvät heterogeenisten elementtien, inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kokoonpanoina Tältä pohjalta tutkielmassa kysytään, miten akustiikka kootaan ja kuinka se kokoaa meidät. Tarkastelun kohteena on, miten 'hyvä ääni' rakentuu. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin dokumentti-, lehti- ja haastatteluaineistoa. Dokumenttiaineisto kerättiin Musiikkitalon rakennushankkeessa vuorollaan vetovastuussa toimineilta organisaatioilta: Sibelius-Akatemialta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Senaatti-kiinteistöiltä. Lehtiaineistona tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin Sanomissa vuosina 1990−2011 julkaistuja Helsingin konserttisaleja ja Musiikkitalon rakennushanketta käsitteleviä artikkeleita. Tämän ohella kolmantena aineistokokonaisuutena käytetään seitsemää Musiikkitalon rakennushankkeen toimijoille tehtyä asiantuntijahaastattelua. Työn teoreettiset ja menetelmälliset lähtökohdat perustuvat toimijaverkostoteoriana tunnettuun tutkimusperinteeseen ja erityisesti ranskalaisen tieteen ja teknologiantutkija Bruno Latourin ajatteluun. Toimijaverkostoteorian menetelmällisistä lähtökohdista esille nostetaan etenkin verkoston käsite. Tämä yhdistetään tutkielmassa temaattiseen analyysiin. Musiikkitalon rakennushanke sai alkunsa Sibelius-Akatemiassa 1990-luvun alussa. Ensin tunnistettiin akustiikan puute. Finlandia-talon aiheuttama pettymys teki hiljalleen tilaa ajatukselle uudesta konserttisalista. Sibelius-Akatemian kiinnitti tämän pitkäaikaisen haaveen onnistuneesta akustiikasta omaan toimitalohankkeeseensa, ja tälle pohjalle syntyi Sibelius-Akatemian, RSO:n ja HKO:n yhteistyö. Idea akustiikaltaan ensiluokkaisesta salista keräsi toimijat yhteen. Akustiikan roolia hankkeelle kuitenkin jopa tietoisesti vaimennettiin hankkeen asiakirjoissa ja toimijoiden julkisuudessa esittämissä puheenvuoroissa. Musiikkitalon rakennushankkeen ytimeen kasvatettiin vuorovaikutusargumentti, jolla perusteltiin taloa paitsi käyttäjien keskinäisillä synergiaeduilla myös sillä, mitä hyvää Musiikkitalo voisi antaa ympäristölleen – yleisölleen ja Töölönlahden alueelle. Vuorovaikutusargumentti sai materiaalisen muodon Musiikkitalon konserttisalissa, jonka valinnassa painotettiin esiintyjien ja yleisön välistä kontaktia, yhteisöllisyyttä, läheisyyttä, vuorovaikusta ja intiimiä kuuntelukokemusta. Rakennustöiden käynnistyttyä syksyllä 2008 vuorovaikutuspuhe hiljeni ja huomio kiinnittyi akustiikkaan, joka nostettiin nyt useissa puheenvuoroissa ainoaksi perusteeksi koko hankkeelle. Akustiikka hahmottuu suunnittelun ja rakentamisen välttämättömänä kulkupisteenä – hankkeen toimijat pyrkivät rakentamaan organisaation, jossa kaikki ratkaisut kulkivat akustiikan kautta. Tämän ohella akustiikka näyttäytyi myös keinona edistää hankkeen muita päämääriä, kuten talon julkisivumateriaalin valintaa. Lopuksi akustiikka esitetään hankkeen tärkeimpänä voimainkoetuksena: akustiikka esitettiin aineistossa mittarina koko hankkeen onnistumiselle. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että Musiikkitalon akustiikassa ei ole kyse vain uudesta äänestä Töölönlahdella. Kysymys 'hyvästä äänestä' laajenee kysymykseksi siitä, miten kaupunkia pitäisi rakentaa. Se laajenee kysymykseksi siitä, millaista kulttuuria pitäisi rahoittaa ja minkälaista kansalaisyhteiskuntaa tulisi tavoitella. Näin akustiikka ja Musiikkitalon rakennushanke näyttäytyvät paitsi kysymyksenä akustiikasta myös siitä, miten yhteinen maailmamme pitäisi järjestää. Akustiikka itsessään näyttäytyy tutkielmassa aktiivisena toimijana neuvottelussa hyvästä äänestä, ei vain ympäristönsä tuottamana passiivisena toiminnan kohteena.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
progradu_Alatalo.pdf 1.031Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record