"Mikä mä oon? Mä en oo Venäjällä venäläinen enkä Suomessa täysin suomalainen" : Kaksikielisten aikuisten ajatuksia kieli-identiteetistään

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Kangasaho, Elisa
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201505198499
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/135519
dc.description.abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomi-venäjä –kaksikielisten ajatuksia kieli-identiteetistä. Tutkimuksessa on perehdytty kaksikielisyyden kehittymiseen, kaksikielisyyden etuihin ja haittoihin, venäjänkielisten kohtaamiin asenteisiin Suomessa sekä identiteetin rakentumiseen erityisesti kieltenoppimisen suhteen. Aikaisempia tutkimuksia kaksikielisten aikuisten suhteen on hyvin vähän. Tässä työssä perehdytään niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat kieli-identiteetin kehittymiseen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: minkälaisiksi kaksikieliset kokevat oman kieli-identiteetin ja miten tilannesidonnaisuus vaikuttaa kielen valintaan. Menetelmät. Tutkimusta varten on haastateltu yhtätoista kaksikielistä aikuista: neljää miestä ja seitsemää naista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto on analysoitu sisällön analyysillä ja se on teoriasidonnainen eli analyysiyksiköt on poimittu aineistoista, mutta niitä on ohjaa teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Monelle vastaajalle kaksikielisyys oli enemmänkin identiteettikysymys kuin kielikysymys. Vastaajista vain neljä koki identifioituvansa yhteen kansallisuuteen. Kuusi vastaajaa koki kuuluvansa molempiin kansallisuuksiin: toimintapuolelta suomalaiseksi ja tunne- sekä ajattelupuolelta venäläiseksi. Ajattelun kieli määräytyi enemmin tilanteiden (puhutun kielen ja aiheen) mukaan, kuin kansallisen identiteetin kautta. Asenteet vaikuttivat kaksikielisyyteen kahdella tavalla: Suomessa monet vastaajista olivat joutuneet salailemaan kaksikielisyyttään negatiivisen asennoitumisen kautta. Venäjänkielisessä maassa kielitaito on yksi olennaisimpia identiteetin määrittäviä tekijöitä. Monet vastaajista kokivat, etteivät saa olla venäläisiä heikon kielitaidon takia, vaikka identiteetiltään kokivatkin näin. Tilannesidonnaisuus oli suurin tekijä kielen valintaan. Kaksikieliset usein ulkoistivat kielenvalinnan keskustelukumppanilleen. Näin ollen he pääsivät puhumaan suomea, joka valtaosalle oli helpompi tai venäjää ja näin myös ylläpitämään ja kehittämään sitä. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.subject bilingualism en
dc.subject identity en
dc.subject situation engagement en
dc.subject attitudes en
dc.subject culture en
dc.subject kaksikielisyys fi
dc.subject identiteetti fi
dc.subject tilannesidonnaisuus fi
dc.subject asenteet fi
dc.subject kulttuuri fi
dc.title "Mikä mä oon? Mä en oo Venäjällä venäläinen enkä Suomessa täysin suomalainen" : Kaksikielisten aikuisten ajatuksia kieli-identiteetistään fi
dc.title.alternative "What am I? I'm not Russian in Russia, nor Finnish in Finland” : Thoughts of bilinguals about their language identity formation en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201505198499

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mikamaoo.pdf 553.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record