Second language lexis and the idiom principle

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0064-1
Julkaisun nimi: Second language lexis and the idiom principle
Tekijä: Vetchinnikova, Svetlana
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, nykykielten laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: This work sets out to examine how second language (L2) users of English acquire, use and process lexical items. For this purpose three types of data were collected from five non-native students of the University of Helsinki. First, each student s drafts of Master s thesis chapters written over a period of time were compiled into a language usage corpus. Second, academic publications a student referred to in her thesis were compiled into a corpus representing her language exposure. Third, several hundreds of words a student used in her thesis were presented to her as stimuli in word association tasks to obtain psycholinguistic data on the representation of the patterns in the mind. Lexical usage patterns, conceived of in accordance with John Sinclair s conceptualisation of lexis and meaning, were then compared to (1) language exposure and (2) word association responses. The results of this triangulation show that, contrary to mainstream thinking in SLA, language production on the idiom principle, i.e. by retrieving holistic patterns glued by syntagmatic association rather than constructing them word by word, is available to L2 users to a much larger degree than is often claimed. More than half of significant multi-word units used by the students also occur in the language they were exposed to. The idiosyncratic multi-word units are often a result of approximation or fixing. Approximation is a process through which a more or less fixed pattern loosens and becomes variable on the semantic or grammatical axis due to frequency effects and the properties of human memory. Fixing, on the other hand, is a reverse process making the wording of the pattern become overly fixed through repeated usage. Neither of the processes damage the meaning communicated in any way. Word association responses also support the main conclusion of the availability of the idiom principle showing that multi-word units used are also represented holistically in the mind and so confirming the continuity between exposure, usage and psycholinguistic representation. Furthermore, they suggest that the model of a unit of meaning developed by Sinclair has psycholinguistic reality as representations of lexical items in the mind seem to mirror the components of a unit of meaning: collocation, colligation and semantic preference. This work offers an in-depth discussion of Sinclair s conceptualisation of meaning and a novel methodology for studying units of meaning in L2 use both quantitatively and qualitatively by triangulating usage, exposure and word association data. It is hoped that the dissertation will be of interest to scholars specialising in second language acquisition and use, English as a lingua franca, phraseological view of language and corpus linguistic methodology.Miksi joskus tuntuu siltä, ettei koskaan pysty puhumaan toista kieltä virheettömästi? Tämä tutkimus osoittaa, että puhujan sanaston rakenteet ja sanojen käyttöprosessit ovat vieraalla kielellä hyvin samankaltaisia kuin äidinkielessä ja kielen muutoksessa. Tarkastelun kohteena on Helsingin yliopiston eri kielitaustaisten opiskelijoiden käyttämä englannin kielen sanasto heidän omissa teksteissään ja sana-assosiaatiotesteissä. Tutkimus soveltaa kielen analyysiin sellaista monisanaisen merkitysyksikön mallia, joka mahdollistaa yksikön sisäisen vaihtelun ja muutoksen havainnoinnin. Tutkimuksessa kehitetyn mallin avulla voi havainnoida sitä, miten merkityksen siirtymä tapahtuu vapaassa sanayhdistelmässä niin, että se kiteytyy uudeksi monisanaiseksi merkitysyksiköksi ja sitä, miten tämä yksikkö jatkaa edelleen vakiintumista ja muuttumista merkitysjatkumoa pitkin jopa idiomiin asti. Merkityksen yksikkö voi myös muuttua taaksepäin ja vakiintumisen sijaan löystyä ilman, että se kuitenkaan täysin hajoaa. Tätä vaihtelua voidaan kognitiivisesti selittää frekvenssivaikutuksella: mitä yleisempi yksikkö on, sitä paremmin meillä on sen tarkka käyttö hallussamme ja kääntäen: mitä harvinaisempi se on, sitä todennäköisempää on, että emme tuota sitä sanatarkasti. Harvinaisemmat yksiköt tuotetaan todennäköisemmin likiarvona eli korvaamalla muutama niiden komponentti abstraktimmalla komponentilla. Ilmauksen vakiintumisilmiö on tuttu kaikille, joilla on kokemusta saman tekstin, esimerkiksi saman luennon tai puheen, esittämistä useampaan kertaan: samat ilmaukset päädytään toistamaan melkein samoin sanoin. Ilmauksen likiarvo on taas kysymyksessä silloin, kun vaikkapa etsitään kirjastosta kirjaa, jonka nimestä on mielessä hieman epätarkka muistikuva: oliko se Looking at the Sun vai Gazing at the Sun , kun itse asiassa se on Staring at the Sun . On perusteltua olettaa, että sama prosessi toimii kun toisen kielen käyttäjä lausuu so to say eikä so to speak , the hen or the egg eikä the chicken or the egg tai to my head eikä to my mind , koska muistamme merkityksen paremmin kuin kielellisen ilmiasun. Siksi toisen kielen käyttö ei enimmäkseen ole virheellistä vaan ainoastaan hieman epämääräisempää, kielen muotojen likiarvoista käyttöä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0064-1
http://hdl.handle.net/10138/135691
Päiväys: 2014-08-29
Avainsanat: linguistics
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
secondl.pdf 1.691MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot