Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ulkoasiainministeriön uuden palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessi: Tutkimus muutosprosessin toteuttamisesta ja muutoksen vaikutuksista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Huuhtanen, Mari
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:13:05Z
dc.date.available 2009-09-08T10:13:05Z
dc.date.issued 2004-08-18 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13572
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työn vaativuuden sekä henkilökohtaisen pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessia ulkoasiainministeriössä. Palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamisprosessia tarkastellaan tutkimuksessa henkilöstön mielipiteiden ja kokemusten avulla. Tutkimuksessa selvitetään, miten henkilöstö on suhtautunut omien palkanmääräytymisperusteidensa muutokseen ja miten he ovat kokeneet muutosprosessin toteuttamisen. Muutosprosessin onnistumista tarkasteltiin muutoksen hallinnan kannalta kriittisten tekijöiden kautta, ja näitä tekijöitä peilattiin muutosprosessin lopputulokseen eli muutoksen vakiinnuttamiseen ja hyväksymiseen organisaatiossa. Muutoksen hallinnan kannalta kriittisinä tekijöinä keskityttiin tutkimuksessa tarkastelemaan seuraavia tekijöitä: muutosvalmius, tiedottaminen ja koulutus uudistuksesta, suunnitelmallisuus ja yhteistoiminnallisuus henkilöstöryhmien välillä, ylimmän johdon ja lähiesimiesten menettelytapojen arviointi, palkanosien soveltamisen oikeudenmukaisuus sekä palkkausjärjestelmän tuntemus. Lisäksi selvitettiin miten uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstön mielestä onnistuttiin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty muutoksenhallinnan teorioita sekä niihin keskeisesti liittyviä muutosprosessin vaihemalleja. Tutkimusstrategiana on käytetty survey-tutkimusta. Pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty henkilöstölle tehtyä kyselyä. Kyselyaineistoa täydennettiin lisäksi teemahaastatteluilla. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettiin pääasiallisesti faktorianalyysiä, jonka avulla muodostettiin keskiarvomuuttujia. Tutkimus osoittaa, ettei uuden palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessi ole ollut ongelmaton, mutta uudistaminen on muutoksen hallinnan kannalta kriittisten tekijöiden näkökulmasta katsottuna onnistuttu toteuttamaan hallitusti. Jotta palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet – kannustavuus, oikeudenmukaisuus ja palkkauksen kilpailukyky – toteutuisivat, osoittaa tutkimus sen, että järjestelmä vaatii vielä kehittämistä. Vaiheittaisen palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä myös tavoitteiden voidaan olettaa toteutuvan asteittain siirtymäkauden aikana. Tutkimuksen perusteella turhautumista arviointeihin on esiintynyt liian optimististen palkankorotusodotuksien johdosta. Tästä syystä tiedottamisella ja kouluttamisella on keskeinen rooli muutosprosessin hallinnassa. Henkilöstö arvioi, että tiedottamista ja kouluttamista oli ollut kohtalaisen riittävästi. Muutosvalmiuden ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden tutkimustuloksia vertailtaessa havaitaan, että henkilöstön suhtautuminen palkkausjärjestelmää kohtaan oli jokseenkin kriittistä tehtävien vaativuuden arviointien kuulemisen jälkeen. Tehtäväkohtaisen palkanosan menettelytavan oikeudenmukaisuutta arviointiin myös jokseenkin kriittisesti. Vastaavasti taas suoriutumisen arviointien kuulemisen jälkeen henkilöstön suhtautuminen oli myönteisellä puolella, ja samoin suoriutumisen arviointiin liittyviä menettelytapoja arvioitiin jokseenkin myönteisesti. Nämä tutkimustulokset tukevat olettamusta, että muutosprosessin oikeudenmukaiset menettelytavat ovat yhteydessä muutoksen myönteisenä kokemiseen. Tutkimuksen empiiristen havaintojen perusteella huomiota kannattaa kiinnittää palkitsemisen prosesseihin, koska menettelytapojen oikeudenmukaisena kokemisen myötä myös koko järjestelmän kokeminen oikeudenmukaisena voidaan olettaa lisääntyvän. Teorialähteitä: Kotter, J. P. (1996) Muutos vaatii johtajuutta; Lawler, E. E. III. (1983) Pay and Organizational Development; Lawler, E. E. III. (1990) Strategic Pay; Robbins, S. P. (2001) Organizational Behavior; Valtion työmarkkinalaitos. (1996) Kannustavaan palkkaukseen: Valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen. en
dc.language.iso fi en
dc.subject valtionhallinto- uudistukset- palkkajärjestelmät- palkat en
dc.subject arviointi - vaativuus - työnarviointi - henkilöarviointi en
dc.subject muutoksen hallinta en
dc.subject muutosjohtaminen en
dc.title Ulkoasiainministeriön uuden palkkausjärjestelmän kehittämis- ja käyttöönottoprosessi: Tutkimus muutosprosessin toteuttamisesta ja muutoksen vaikutuksista en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.68Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account