Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Kuzmin, Denis
dc.date.accessioned 2014-08-18T08:35:45Z
dc.date.available 2014-08-17 fi
dc.date.available 2014-08-18T08:35:45Z
dc.date.issued 2014-08-27
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-0068-9 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/135756
dc.description.abstract The dissertation investigates the settlement history of Russian Northern Karelia, i.e. White Sea Karelia (Vienan Karjala), in the light of onomastics. It consists of six articles based on linguistic material, most notably toponyms, anthroponyms, dialectal vocabulary and oral history. A considerable part of the research materials have been collected by the author in the course of field expeditions. The main methodology employed in the articles is the investigation of the spread of toponymic types in the Finnic languages. They bear witness to early population movements that cannot be investigated in the light of archaeology or historical documents. Particular toponymic models can be connected with the spread of the Karelian population from the Lake Ladoga region to the north. Other types provide evidence of a population that entered Northern Karelia from present-day Finland. Most notably, parallels in the toponymy of the Savo and Häme provinces and the area of White Sea Karelia can be found. The other main methodology used in the articles is the investigation of the substrate toponyms, i.e. analysis of toponyms that bear witness to language forms spoken earlier in a particular area. For instance, in White Sea Karelia, a notable amount of toponyms from Saami languages can be found. In the Russian-speaking White Sea coast area, in turn, a notable Finnic substrate from Karelian is discernable. Thus, there are grounds to suggest that the present linguistic areas of the investigated region have come to being relatively late and that as late as in the Middle Ages, the linguistic map of the region was considerably different. There is evidence to suggest that the Saami population in the area survived up to the 17th century. A further source of information in the dissertation is the oral history, i.e. stories and remembrances of the history of the Karelian settlements. Most of this material has never before been collected or investigated in the historical literature. Additionally, an analysis of the Karelian family names and some elements of dialectal vocabulary has been carried out in the investigation. As a result of the investigation, a large amount of new information has surfaced regarding the settlement history of the White Sea Karelia area. Most notably, the character of the Saami languages spoken in the area, the influences from the Western Finnic areas and the directions of population movements between individual settlements has been documented in greater detail than in the earlier research. The results of the investigation are thus of importance not only for Finnic linguistics, toponymic and substrate studies but also to the historical sciences. en
dc.description.abstract Väitöskirjatutkimuksen kohteena on Vienan Karjalan asutuksen muodostuminen ennen kaikkea paikannimistön valossa. Väitöstutkimuksen pääosa koostuu kuudesta artikkelista, joiden keskeisenä teemana on nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosien etninen historia. Tutkimus keskittyy historiallisissa lähteissä mainittuihin etnisiin ryhmiin kuten saamelaisiin, karjalaisiin, hämäläisiin, savolaisiin ja venäläisiin. Yhdessä artikkelit muodostavat monografisen tutkimuksen, joka käsittelee Vienan Karjalan asutushistorian peruskysymyksiä. Väitöskirjani metodit ovat pääasiassa onomastisia. Tutkimuksen päämetodi on nimistöntutkimuksen ns. typologis-maantieteellinen menetelmä, joka pohjautuu paikannimimallien muodostamisen ja levikin analyysiin ja soveltuu monipuolisesti kielitieteellisiin ja etnohistoriallisiin tutkimuksiin. Väitöskirjaa kirjoittaessa hyödynnettiin myös historian, folkloristiikan, murretutkimuksen sekä vähäisemmässä määrin arkeologian, paleoekologian ja genetiikan tutkimuksen tuloksia, jotka täydentävät ja täsmentävät olemassa olevaa paikannimiaineistoa. Tämä johtuu siitä, että uutta tietoa tutkitun alueen asutushistoriasta on mahdollista saada vain monitieteisen lähestymistavan avulla. Käytössä on täten monitieteinen kulttuurisen rekonstruktion tutkimusmenetelmä, joka viime kädessä mahdollistaa vuosisatojen kuluessa tutkitulla alueella tapahtuneiden kulttuurihistoriallisten prosessien mallintamisen. Väitöskirjatutkimus osoittaa, että Vienan Karjalan asuttamisessa on ollut useampia vaiheita ja väestöä on tullut useammasta suunnasta. Tästä kertovat mm. tutkimuksen puitteissa selville saadut paikannimimallit, joiden varsinainen levikki viittaa usein nykyisen Vienan Karjalan rajojen ulkopuolelle (mm. Luoteis-Laatokan rannikolle, Keski-Karjalaan, Savoon, Etelä Suomeen, Itä-Pohjanmaalle ja Vienanmeren rannikolle). Tavattujen paikannimityyppien leviäminen kuvaa täten väestön muuttoliikkeittä Vienan Karjalaan sen asutuksen muodostumisen eri vaiheissa. Vienan nimistössä esiintyvät eri väestöryhmille kuuluvat nimikerrostumat todistavat, että Viena oli koko toisen vuosituhannen ajan kontaktialueena, jossa kohtasivat eri etnisten ryhmien interessit. Samalla paikannimet viittaavat myös siihen, että alueella on ollut väestöllistä jatkuvuutta ainakin ensimmäisen vuosituhannen lopulta lähtien. Eri väestöryhmien edustajat oleskelivat samalla alueella rinnakkain, mikä mahdollisti vuorostaan nimistön omaksuminen edelliseltä kieliryhmältä, mm. kielenvaihdon myötä. Täten sulautuessaan yhteen alueen varhaisemman saamelaisasutuksen kanssa eri alueilta saapuneet väestöt muodostivat vienankarjalaisen väestön. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-0067-2 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia Oy, 2014 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit fi
dc.title Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Saarikivi, Janne
dc.ths Grünthal, Riho
dc.opn Myznikov, Sergei
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vienanka.pdf 7.631Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record