The Effect of Cardiovascular Stress on Cognition and Mortality : Studies on B-type Natriuretic Peptide amongst the Elderly Population

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9954-0
Title: The Effect of Cardiovascular Stress on Cognition and Mortality : Studies on B-type Natriuretic Peptide amongst the Elderly Population
Author: Hiltunen, Matti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Neurology, Department of Clinical Neurophysiology
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Traditional cardiovascular risk factors in midlife are known to associate with memory illness in later life. In late-life, however, this association is less clear. Recognition of new modifiable cardiovascular risk factors with prognostic capacity on memory illness are needed in the older population. In recent years, the association between natriuretic peptides, biomarkers of direct cardiovascular stress, and cognitive decline has been addressed within a few studies. Severe cognitive decline and depressive symptoms have been linked to increased mortality amongst the elderly. The impact of mild cognitive decline on mortality has been less clear. Increased cardiovascular morbidity, mood disorders and memory illnesses are conditions that may overlap in older people. The aim of this study was to investigate the impact of B-type natriuretic peptide (BNP) a marker of cardiovascular stress on mortality, together with the Mini Mental State Examination Score (MMSE) and depressive symptoms in combination with established cardiovascular risk factors in an older general population. Another aim of this study was to investigate how the prognostic capacity of BNP on memory illness varies with aging, and to examine the relationship between BNP and the severity of memory illness. This study was based on the Kuopio 75+ health study, a prospective age-stratified cohort study with 601 individuals aged 75 years or over. The participants were examined at the entry of the study and during a five-year follow-up visit. Clinical examination including assessment of cognitive function and laboratory count including BNP were performed. Mortality data were obtained from Statistics Finland. BNP was a strong predictor of all-cause and cardiovascular mortality when examined together with MMSE score or depressive symptoms. An MMSE score of 18-23 was a predictor of total rather than cardiovascular mortality. Depressive symptoms had no significant independent predictive value on total or cardiovascular mortality. BNP had prognostic capacity on memory illness in the 75-78 years age-group, but not in older age-groups. BNP was also associated with mild memory illness, but this association was lost in the more severe forms of memory illness. In conclusion, BNP showed good performance as a predictor of all-cause and cardiovascular mortality when tested together with MMSE score or depressive symptoms in combination with established cardiovascular risk factors in the elderly population. The relationship between BNP and memory illness varies by age and progression of disorder, as the previously found link between BNP and memory illness is present only in the population aged under 79 years and in mild stages of disorder. More information is needed especially for recognizing prognostic tools for the identification of older individuals at elevated risk of mortality and developing a memory illness.Perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja diabetes keski-iässä on yhdistetty muistisairauden kehittymiseen myöhemmällä iällä. Ikääntymisen myötä näiden riskitekijöiden suhde muistisairauksiin näyttää muuttuvan. Ikääntyneessä väestössä sydän- ja verisuonisairaudet samoin kuin muistisairaudet ja masennusoireet ovat yleisiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa keskivaikean ja vaikean muistisairauden samoin kuin masennuksen on todettu ennustavan kuolleisuutta. Natriureettiset peptidit ovat sydämestä erittyviä hormoneja, joiden eritys lisääntyy sydämen kuormituksen seurauksena. Kohonneita veren natriureettisten peptidien tasoja mitataan useiden sydänsairauksien, tyypillisesti sydämen vajaatoiminnan yhteydessä, mutta lievästi kohonneita veren natriureettisten peptidien tasoja on mitattu myös kohonneeseen verenpaineeseen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella lisääntyneen sydämen kuormituksen biomarkkerin B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) yhteyttä sekä merkitystä ennustavana tekijänä muistisairauksien suhteen ikääntyneessä väestössä. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli tutkia BNP:n merkitystä kuolleisuuden ennustajana yhdessä muistisairauksien seulontatutkimuksena käytettävän MMSE-tutkimuksen ja masennusoireiden kanssa ikääntyneessä väestössä. Tutkimusaineistona toimi Kuopio 75+ -tutkimukseen osallistuneet henkilöt. Kuopio 75+ -tutkimus on 1998 käynnistetty prospektiivinen tutkimus, johon osallistui ositetun otannan perusteella yhteensä 601 75-vuotiasta tai vanhempaa kuopiolaista henkilöä. Osallistujille tehtiin laajat haastattelut, joissa kerättiin heidän terveyteensä liittyviä taustatietoja. Osallistujille tehtiin lääkärin tutkimukset ja epäilyn herätessä mahdollisen muistisairauden mahdollisuudesta osallistujat ohjattiin tarkempiin tutkimuksiin mukaan lukien pään kuvantaminen. Osallistujilta otettiin myös laboratoriokokeita mukaan lukien BNP. Viiden vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta osallistujat kutsuttiin seurantakäynnille. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kuolleisuutta seurattiin noin kahdeksan vuoden ajan. Tutkimuksen tulosten mukaan kohonnut veren BNP-pitoisuus yhdistyi muistisairauteen ikääntyneessä väestössä 75 - 78-ikäisissä. Tätä iäkkäämmissä kohonneen BNP-pitoisuuden ja muistisairauden välistä yhteyttä ei enää havaittu. Kaikkein iäkkäimmissä 83 - 96 vuotiaissa päinvastoin matala veren BNP-pitoisuus yhdistyi muistisairauteen. Kohonnut BNP-pitoisuus ennusti tulevaa muistisairautta 75- 78 -vuotiaiden keskuudessa, mutta tätä vanhemmissa henkilöissä tätä BNP:n ennustearvoa ei enää havaittu. Kun BNP:n yhteyttä tutkittiin diagnosoituun muistisairauteen havaittiin, että kohonneet veren BNP-pitoisuudet liittyivät lievään muistisairauteen. Keskivaikean ja vaikean muistisairauden ja veren BNP-pitoisuuden välillä ei enää havaittu yhteyttä. Kohonnut veren BNP-pitoisuus oli itsenäinen sekä kokonais- että sydän ja verisuonitautikuolleisuuden ennustaja tutkimusväestössä. Kohtalaisesti alentunut MMSE-pistemäärä (18 - 23) ennusti kokonaiskuolleisuutta. Kohtalaisesti alentunut MMSE-pistemäärä ei puolestaan ennustanut sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, kun muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä otettiin huomioon. Masennusoireet liittyivät muuhun sairastavuuteen, etupäässä sydän- ja verisuonisairauksiin eikä masennusoireilla havaittu olevan itsenäistä ennustearvoa kokonais- tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden suhteen. Tulostemme perusteella ikääntyneessä väestössä lisääntynyt sydämen kuormitus, muistisairaudet ja lisääntynyt kuolemanriski ovat kiinteässä yhteydessä keskenään. Kuten kohonneen verenpaineen, myös lisääntyneen sydämen kuormituksen yhteys muistisairauteen häviää ikääntymisen myötä. Tämä yhteys näyttää kuitenkin säilyvän myöhemmälle iälle kuin verenpaineen ja muistisairauden välinen yhteys. Tulosten avulla on saatu lisätietoa pyrittäessä tunnistamaan niitä väestönosia, joilla on kohonnut riski sairastua muistisairauteen ja joilla on suurentunut kuolemanriski.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9954-0
http://hdl.handle.net/10138/135864
Date: 2014-10-17
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
theeffec.pdf 1.417Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record