Takaisin Neuvostoliittoon : Suomi ja Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus 10. - 12.7. 1977. Kriisipäätöksenteko ja tiedotus

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13594
Julkaisun nimi: Takaisin Neuvostoliittoon : Suomi ja Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus 10. - 12.7. 1977. Kriisipäätöksenteko ja tiedotus
Tekijä: Ahosniemi, Arno
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Sunnuntaina 10. heinäkuuta 1977 kaksi nuorta varkauksista työleirille tuomittua neuvostoliittolaista miestä kaapasivat Petroskoista Leningradiin matkalla olleen Aeroflotin Tupolev TU-134-matkustajakoneen. Kun kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle, alkoi ensimmäinen Suomea koskettaneen matkustajakoneen kaappauksen selvittäminen. Kaappaus aiheutti hankalan tilanteen Suomen poliittiselle johdolle tasavallan presidenttiä myöten. Tapaukseen reagoitiin Suomessa varsin voimakkaalla tavalla. Hallitus katsoi parhaaksi kokoontua lentokentällä ja nimesi kaappauksen kuluessa erityisen ministeriryhmän vastaamaan tilanteesta. Operatiivisesta toiminnasta vastasi maan korkein poliisijohto. Puolustusvoimat antoi näyttävää aseellista virka-apua. Tapauksella oli sen onnettomuus- ja rikosluonteen lisäksi vahva ulkopoliittinen ulottuvuus. Tilannetta monimutkaisti erityisesti se, että kaapattu kone oli neuvostoliittolainen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen poliittisen ja virkamiesjohdon sekä puolustusvoimien kriisipäätöksentekoa ja tiedotuspolitiikkaa kaappauksen kuluessa ja välittömästi sen jälkeen. Erityisen tarkastelun alla ovat myös kotimaisten ja ulkomaisten tiedotusvälineiden reaktiot. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka suomalainen kriisipäätöksenteko ilmentää suomalaisten suhtautumista Neuvostoliittoon ja Suomen asemaa Neuvostoliiton rajanaapurina. Tutkielmassa pyritään tarkastelemaan myös sitä, kuinka Suomen reaktiot kaappaukseen nivoutuvat yleisempään 1970-luvun lopulla vallinneeseen, Etykin jälkeiseen kiristyneen maailmanpolitiikan viitekehykseen. Tutkielma osoittaa, että Neuvostoliiton edustajat painostivat suomalaisia voimakkaasti. Suomen hallitus tai virkamiehet eivät kuitenkaan taipuneet painostuksen alla yhtä paljon kuin joissain aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa ja muistelmissa on annettu ymmärtää. Tutkielma osoittaa myös, millainen tasavallan presidentin rooli oli tilannetta ratkaistaessa ja toisaalta, mitä asiaan vaikutti se, että keskeisenä toimijana oli sisäministerinä toiminut Kekkosen luottomies Eino Uusitalo. Hallitus valitsi kaappausta selvittäessään erittäin niukan tiedotuspoliittisen linjan. Salailu oli omiaan käynnistämään voimakkaan huhumyllyn. Suomalaiset tiedotusvälineet suhtautuivat salailuun huomattavasti myötämielisemmin kuin ulkomaiset. Tämä tutkielma on osa Ulkopoliittisen Instituutin kriisitutkimusprojektia (2000 - 2001)
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
URI: http://hdl.handle.net/10138/13594
Päiväys: 2001-08-28
Asiasanat (ysa): lentokonekaappaukset
kansainväliset suhteet
ulkopolitiikka
Suomi
Neuvostoliitto
1970-luku
kriisit
poliittinen päätöksenteko
Oppiaine: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 49.02KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot