Tehokkuuden toiveuni : Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-318-6
Title: Tehokkuuden toiveuni : Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle
Author: Yliaska, Ville
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Into Kustannus
Date: 2014-10-11
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-318-6
http://hdl.handle.net/10138/135954
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study explores the birth and development of marketisation of the public sector in Finland since the 1970s. These quasi-market reforms were labeled New Public Management (NPM) in the 1990s. The main idea of NPM was to introduce competition and result-oriented management into the public sector. The main focus falls on three different reforms: the management-by-results reform, state subsidy reform and the incorporation and privatization of public agencies. The research falls at the intersection of political and administrational history. The analysis is based primarily on archival sources, press debates and publications that deal with the marketisation of the public sector. The main questions are: how were the reforms justified and how it was possible to maintain the wave of reform for decades without any feedback about the economic impacts of the reforms? The study begins with the history of the welfare state and with the criticism that the welfare state encountered from different directions in the wake of the oil crisis of the 1970s. The study shows that New Public Management was one of the turning points where ideas about democratisation, decentralisation, conservancy and decommodification of work born in the 1960s and mid-1970s gave way to the centralisation, recommodification and marketisation of structures in the public sector. The study also shows that by 1980s and 1990s power over public resources in Finnish society was centralised from local to central government through doctrines of New Public Management, which separated operational and strategic power in order to reallocate public resources from welfare services to industrial policy. This power shift is analysed in the context of the recession of the 1970s, which was interpreted at the time as an overproduction crisis. The main justification of the NPM reforms – “decentralization” – is analysed from different angles, but the main focus is on the methods of conceptual history. The political battle over the meaning of the concept “decentralisation”, which had a pleasant connotation, was an important factor in defining the results of the reforms. The findings of the study align with the recent interpretations of the political and economic history of other European countries where structural reforms have also led to the centralisation of power from local government to the central government and especially to the treasury.Tutkimus käsittelee uuden julkisjohtamisen (New Public Management) taustaa ja leviämistä Suomeen viime vuosikymmeninä. Se ei ole hallintotieteellistä mallien rakentamista vaan arkistolähteisiin ja aikalaiskirjoituksiin perustuva analyysi siitä mitä tapahtui ja kuka vaikutti mihinkin ratkaisuun. Tutkimuksen keskiössä on neljä hallinnollis-poliittista uudistusta: tulosjohtamisuudistus, valtionosuusuudistus, kilpailuttaminen ja liikelaitos-yhtiöittämisuudistus. Sotien jälkeinen talouskasvu länsimaissa hyytyi 1970-luvulla. Yhdeksi syylliseksi talouskriisiin nostettiin julkisen sektorin kasvaminen yli äyräidensä hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. Taloutta lähdettiin elvyttämään vapauttamalla markkinat säätelystä ja julkista sektoria tehostamaan yksityistämällä palveluita ja laittamalla loput toiminnan markkinakuriin kvasimarkkinamenetelmillä: kilpailuttamalla, tilaaja-tuottajamalleilla ja tulosjohtamisella. Vaadittiin julkisen sektorin katkaisuhoitoa. Suojatyöpaikoissaan loisivat byrokraatit piti kouluttaa asiakaslähtöisyyteen. Tutkimuksessa kysytään kuinka uusi julkisjohtaminen tuli Suomeen ja miten uudistukset perusteltiin? Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on vuonna 2009 julkaistu laaja kansainvälinen kokoomatutkimus, jonka mukaan uudenjulkisjohtamisen vaikutuksista julkisen sektorin toiminnan tehokkuuteen tai taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ei ole olemassa tietoa. Tämän vuoksi uusin kansainvälinen tutkimus on keskittynyt selvittämään, miten vuosikymmenien mittainen reformiaalto on voitu pitää käynnissä ilman tietoa uudistusten vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan Suomessa uuden julkisjohtamisen läpilyönnin taustalla vaikuttivat kuumat ideologiset lataukset sekä tavoitteet vallan keskittämisestä julkisten resurssien osalta. Julkisten toimintojen tehostaminen oli kaiken aikaa sivuasia verrattuna resurssivallankeskittämiseen, vaikka uudistuksia perusteltiinkin ”hajauttamisella”. Näin tutkimustulokset työelämän huonontumisesta tai paikoin lisääntyneestä paperibyrokratiasta eivät vaikuttaneet uudistusten suuntaan. Valta oli siirrettävä kunnilta valtiolle ja sektoriministeriöiltä valtiovarainministeriöön. Taustalla vaikutti talouskriisin tulkitseminen kysynnän saturaatio-ongelmana. Tavoitteena oli sekä asettaa perinteiset hyvinvointivaltiotoiminnot, joita kunnat tuottivat, katkaisuhoitoon että siirtää julkisia varoja tutkimus- ja kehitystoimintaan, yritystukiin sekä riskirahoitukseen. Samalla julkiset palvelut oli vapautettava yritystoiminnalle, jotta talouskasvulle olisi avautunut uusia suuntia.
Subject: suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record