Delivery option and its effect on hedging efficiency in Euro-Bond futures contracts

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13601
Title: Delivery option and its effect on hedging efficiency in Euro-Bond futures contracts
Author: Laaksonen, Lasse Markus Juhana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2003-05-05
URI: http://hdl.handle.net/10138/13601
Thesis level: master's thesis
Abstract: This thesis analyzes the implicit delivery option in a bond futures contract and its effect on the contract's hedging effectiveness. Bond futures are widely used in hedging of government debt securities. In this thesis, the delivery option arises from the futures seller's right to choose which bond, among several deliverable bonds, will be delivered at the delivery date. To the extent this delivery option has value it should be reflected in a reduced futures price, because the buyer of futures must be compensated for the freedom of choice the seller has in choosing the asset to be delivered. The objective of the study is to price the futures contract and its delivery option in a theoretically consistent framework. In particular, the difference in valuing the option under constant interest rate and under stochastic term structure will be emphasized. Secondly, this paper studies whether the delivery option harms or helps the hedging effectiveness of the futures contract. Also, the effectiveness of the widely used conversion factor hedging method is questioned in the stochastic interest rate environment. The base for modelling the delivery option is the formula generating value for an exchange option. This formula was first introduced by Margrabe (1978) and is an extension of the Black-Scholes solution (1973) to option pricing problem. The delivery option will be modelled in the fixed interest rate environment (Hemler 1990) and under stochastic term structure (Lin and Paxson 1995). The stochastic term structure of interest rates will be represented with a term structure model by Heath, Jarrow and Morton (1992), although only the intuition of the HJM -model will be presented. The result of this paper is that the delivery option has to be included to the futures pricing formula and the theoretical equilibrium price of the futures contract with the delivery option can be obtained on a theoretically consistent basis. Secondly, there were no evidence that the delivery option would significantly harm the hedging effectiveness of the Euro-Bund futures contract. Theoretical drawbacks of the conversion factor hedging method appeared only, when hedging short-term bonds with the 10-year Bund futures contract.Työssä tutkitaan valtionobligaatioiden hintasuojauksessa laajasti käytetyn obligaatiofutuurin toimitusoptiota ja sen vaikutusta futuurisuojauksen tehokkuuteen. Toimitusoptio määritellään tutkielmassa futuurin myyjän oikeudeksi valita futuurin kohde-etuutena oleva obligaatio usean toimituskelpoisen obligaation muodostamasta toimituskorista. Toimitusoption arvon tulee heijastua futuurin teoreettisessa tasapainohinnassa, koska futuurin ostajalle on kompensoitava myyjän valinnan vapaus toimitettavan kohde-etuuden suhteen. Tutkimuksen tarkoituksena on hinnoitella toimitusoptio teoreettisesti johdonmukaisella tavalla sekä vakioidun korkotason että stokastisen korkorakenteen mukaisessa ympäristössä. Toiseksi, tutkitaan onko toimitusoptiolla vaikutusta futuurisopimuksen avulla muodostetun suojauksen tehokkuuteen joko heikentävästi tai parantavasti. Futuurisuojauksissa laajasti käytetyn konversiofaktoriin perustuvan suojausmenetelmän tehokkuus kyseenalaistetaan stokastisessa korkoympäristössä. Toimitusoption mallittamisen pohjana on vaihto-option arvon määräävä yhtälö, jonka Margrabe (1978) on ensimmäisenä johtanut Black-Scholes-metodologiaa (1973) käyttäen. Toimitusoptio mallinnetaan sekä kiinteässä (Hemler 1990) että stokastisessa korkoympäristössä (Lin ja Paxson 1995). Tutkittavan Euro-Bund futuurisopimuksen pohjana oleva stokastinen korkorakenne kuvataan Heath, Jarrow ja Mortonin (1992) korkorakenneteoriaa käyttäen, mutta korkorakenneteorian esittelyssä pysytään intuition tasolla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että toimitusoptio on sisällytettävä futuurisopimuksen määräävään yhtälöön. Osoitettiin, että toimitusoption sisältävän futuurisopimuksen teoreettinen hinta voidaan määrätä teoreettisesti johdonmukaisella tavalla. Toisena johtopäätöksenä todettiin, ettei empiria vahvista toimitusoption oleellisesti vaikuttavan futuurisopimuksen suojauksen tehokkuuteen. Konversiofaktoriin perustuvan suojausmenetelmän teoreettiset ongelmat realisoituivat, kun suojauskohteena oli maturiteetiltaan lyhyemmät (2 – 5-vuotta) Saksan valtion obligaatiot ja suojaavana futuurisopimuksena käytettiin Bund-futuuria, joka vastaa korkoriskiltään keskimäärin kymmenen vuoden maturiteettia.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: delivery option
bond futures contract
exchange option pricing
hedging effectiveness
conversion factor hedging
toimitusoptio
obligaatiofutuurisopimus
vaihto-option hinnoittelu
suojauksen tehokkuus
konversiofaktorisuojaus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 48.68Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 48.76Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record