Responding in overlap : Agency, epistemicity and social action in conversation

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Vatanen, Anna fi
dc.date.accessioned 2014-10-17T06:58:55Z
dc.date.available 2014-10-29 fi
dc.date.available 2014-10-17T06:58:55Z
dc.date.issued 2014-11-08 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-0280-5 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/136165
dc.description.abstract This study examines overlapping talk in naturally occurring interaction by focusing on the social actions that are accomplished through both the overlapping and the overlapped turns with the aim of determining the motivation for early turn-onset. The focus is on the agreeing non-minimal responding turns that start up in overlap at a point that is not a transition relevance place, that is, in the middle of a turn, where not all projected elements have yet been produced. The data consist of such responding turns from seven hours of monolingual everyday face-to-face conversation in Finnish and Estonian. This study adopts the framework of conversation analysis, which is supplemented by interactional linguistics. The early-onset responses are rather uniform in the social action types they implement. While they affiliate and align with the overlapped initiating action, they all convey an aspect of independence in their epistemic access. Three different response types are attested in the data: (1) claims of similar knowledge and experience, (2) independent agreements and (3) demonstrations of understanding. The participants do not orient to these overlapping responses as being interruptive. The overlapped initiating actions belong to a previously understudied turn type, assertion. In assertion turns, the speaker asserts something concerning a rather general state of affairs, often attaching an evaluative, personal stance to it. Comparing the early-onset overlaps to other turn-onset types, it is shown that early response-onset is due to an aspect of epistemic independence in the turn rather than to the turn being in agreement with the prior one. In other words, epistemic factors are crucial in explaining the early response-onset. The motivation for this turn-onset type lies in the recipient s expression of equal commitment to the assertion being made. The recipient thus strives for a more balanced, symmetrical relationship between the participants with regard to both time (turn-onset point) and agency (rights to make the assertion). Early-onset overlap is shown to be a patterned practice for indicating strong agreement with an independent stance. The data suggest that in everyday conversations, participants do not invariably aim for no-gap-no-overlap; instead, the social action type also affects turn-taking practices. Patterned and legitimate turn transfer does not occur solely around transition relevance places but also elsewhere. The lack of completion of the prior/ongoing turn is exploited for the interactional purpose of implementing the responsive social action types that are attested here. The research results show no differences between the Finnish and Estonian conversations in terms of the phenomenon investigated here. en
dc.description.abstract Päällekkäin puhumisella on omat tehtävänsä keskustelussa Kun ihmiset juttelevat keskenään, käy melko usein niin, että joku keskustelun osallistujista alkaa vastata edelliselle puhujalle jo ennen kuin tämä on vienyt puheenvuoronsa loppuun saakka. Tätä ilmiötä pidetään tyypillisesti keskeyttämisenä, ja siihen suhtaudutaan usein kielteisesti. Tämä väitöskirjatutkimus osoittaa, että yleistä käsitystä on syytä muuttaa. Vastauksen aloittaminen päällekkäin edellisen puhujan puheenvuoron kanssa palvelee tiettyjä tarkoituksia keskustelussa, eikä tällaisen "keskeyttämisen" negatiiviselle maineelle ole perustetta. Tulokset kumoavat myös stereotypian suomalaisista keskustelijoina, jotka ovat hiljaisia eivätkä koskaan "keskeytä". Tutkimuksen aineistona on käytetty suomalaisia ja virolaisia keskusteluja, joita toisilleen tutut ihmiset ovat käyneet arkipäivän tilanteissa. Aineiston perusteella keskustelussa esiintyviin päällekkäisiin vastausvuoroihin ei suhtauduta keskeyttämisinä, eikä keskustelun kulku häiriinny niistä. Suomalaiset ja virolaiset keskustelut ovat tutkitun ilmiön valossa samanlaisia, eivätkä mielikuvat esimerkiksi siitä, että virolaiset puhuisivat suomalaisia enemmän päällekkäin, pidä paikkaansa. Tutkimuksessa perehdytään aidoissa vuorovaikutustilanteissa esiintyvään päällekkäispuhuntaan. Tuloksissa korostuu se, että keskustelussa ei ole merkitystä pelkästään sillä, mitä sanoo, vaan myös sillä, milloin puheenvuoronsa aloittaa. Päällekkäisillä vastausvuoroilla on keskustelussa aivan omat tehtävänsä, ja ne esiintyvät lähes poikkeuksetta samantyyppisissä tilanteissa: sellaisissa, joissa puhujat esittävät omia näkemyksiään jostakin yleisluontoisesta asiasta. Puhuja, jonka vuoro jää päällekkäisen vastauksen alle, antaa ymmärtää tietävänsä puheenaiheesta enemmän kuin vuoron vastaanottaja. Päällekkäin tuleva vastaus on useimmiten samanmielinen edellisen vuoron kanssa, mutta oleellista on, että puhuja samalla osoittaa tietävänsä puheenaiheesta vähintään yhtä paljon kuin edellinenkin puhuja ja olevansa yhtä lailla itsenäisin perustein samalla kannalla. Päällekkäiset vastausvuorot jakaantuvat kolmeen ryhmään sen perusteella, millä tavoin puhujan itsenäinen tieto tulee vuorossa esiin. Aiempi vuorovaikutustutkimus on esittänyt, että puheenvuoro vaihtuu keskustelussa säännönmukaisesti vain silloin, kun edellistä vuoroa voi pitää valmiina. Tämä tutkimus osoittaa, että vastausvuoro voi alkaa jo silloin, kun edellinen vuoro on vielä keskeneräinen, ja että tällaisilla vuoronvaihdoilla on omat säännönmukaisuutensa. Päällekkäisen vastauksen puhuja käyttää nimenomaan edellisen vuoron keskeneräisyyttä hyväkseen siinä, mitä pyrkii vastauksellaan ilmaisemaan. Tutkimuksen menetelmänä on keskustelunanalyysi. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-0279-9 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject suomen kieli, viron kieli, keskustelunanalyysi, vuorovaikutuslingvistiikka fi
dc.title Responding in overlap : Agency, epistemicity and social action in conversation en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Laury, Ritva fi
dc.ths Couper-Kuhlen, Elizabeth fi
dc.ths Keevallik, Leelo fi
dc.opn Enfield, Nick fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
respondi.pdf 958.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record