Kokonaiskuormitus ja kokemukset työ- ja perherooleissa. Tutkimus sukupuolieroista ja hyvinvointivaikutuksista sairaalahenkilöstöllä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor.author Pekkarinen, Laura
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:14:00Z
dc.date.available 2009-09-08T10:14:00Z
dc.date.issued 2000-04-19
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13629
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia ovat sairaaloissa työskentelevien naisten ja miesten palkallisen ja palkattoman työn kokonaiskuormitukset ja kokemukset perhe- ja työrooleissa. Toiseksi selvitettiin, minkälainen yhteys kokonaiskuormituksella ja kokemuksilla työ- ja perherooleissa on sukupuolten psyykkisiin oireisiin ja tyytyväisyyteen työssä ja vapaa-aikana. Lisäksi tarkasteltiin, muokkaavatko kokemukset rooleissa kokonaiskuormituksen yhteyttä psyykkisiin oireisiin. Työ- ja perherooleja tarkasteltiin rakenteellisen rooliteorian viitekehyksestä. Roolien nähtiin vaikuttavan myös hyvinvointiin altistaen kantajansa erilaisille ympäristön stressitekijöille sekä rooliristiriitojen kautta. Tutkimusten mukaan työssäkäyvien naisten kokonaiskuormitus on suurempi kuin miesten, minkä on oletettu vaikuttavan naisten hyvinvointiin. Yhä useammin tutkitaan myös sukupuolten kokemuksia perhe- ja työrooleissa. Kokemusten on todettu olevan erilaisia erityisesti perheroolissa, jossa naiset kokevat vastuuta kodinhoidosta enemmän kuin miehet. Työroolissa naiset taas saavat enemmän sosiaalista tukea. Tutkimusten mukaan naisten hyvinvointiin vaikuttavat sekä työ- että perheroolit, kun miesten hyvinvointi on riippuvainen kokemuksista työssä. Naisilla perheroolin vaatimukset myös vaikuttavat kokemuksiin työroolissa, mitä on tutkittu työn ja perheen välisenä siirräntänä. Tutkimus on poikkileikkaus. Aineisto kerättiin itsearviointilomakkeella. Tutkimukseen osallistui 1622 perheellistä sairaalatyöntekijää. Tutkittavista 88 % oli naisia, joista 57 % työskenteli sairaanhoitajana ja 38 % avustavassa henkilöstössä. Miehistä useampi (50 %) toimi lääkärinä. Enemmistö miehistä ja naisista eli parisuhteessa. Keskimääräinen lapsiluku oli 2.2. Kokonaiskuormitusta kartoitettiin tunneissa. Kokemuksia perheroolissa kartoitettiin kokemuksella vastuun kantamisesta kotitöistä ja kokemuksia työroolissa kokemuksilla työn hallinnasta ja sosiaalisesta tuesta työpaikalla. Vastaajien hyvinvointia kartoitettiin psyykkisten oireiden (GHQ), työ-, ja vapaa-ajan tyytyväisyyden mittareilla. Taustatekijöinä huomioitiin sukupuoli, ammattiasema, ikä, työaikamuoto, peruskoulutus, siviilisääty ja lasten lukumäärä. Muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin korrelaatiotarkastelulla ja regressioanalyysillä. Tutkimus osoitti, että sairaalahenkilöstön perhe- ja työrooleissa on sukupuolisidonnaisia eroja. Sukupuolten kokonaiskuormitukset olivat erilaiset. Naiset käyttivät enemmän aikaa kotitöihin ja miehet yli- tai sivutöihin. Sukupuolten kokemukset perhe- ja työrooleissa olivat erilaisia. Erityisesti perheroolissa naiset kokivat kantavansa enemmän vastuuta kuin miehet. Kokemukset työ- ja perherooleissa vaikuttivat psyykkiseen oireiluun enemmän kuin kokonaiskuormitus. Miesten oireet olivat naisia enemmän sidoksissa yksinomaan kokemuksiin työroolissa, kun taas naisilla sekä kokonaiskuormitus että kokemukset työ- ja perherooleissa olivat yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Kokemukset työroolissa eivät muokanneet kokonaiskuormituksen yhteyttä oireiluun. Naisilla kokemus vastuusta perheroolissa vaikutti työtyytyväisyyteen toisin kuin miehillä, joiden työtyytyväisyys oli sidoksissa vain kokemuksiin työroolissa. Tutkimus osoitti, että erityisesti naisten hyvinvoinnin ymmärtäminen vaatii kokonaisvaltaista, eri elämänalueet huomioivaa, lähestymistapaa. Keskeisinä lähteinä olivat mm. Frankenhauserin ym. (1990) tutkimukset kokonaiskuormituksesta sekä Barnettin ja Baruchin (1987; 1985) analyysit kokemuksista työ- ja perherooleissa. Viitekehyksenä oli myös työn ja perheen yhteensovittamisen ulkomainen ja kotimainen tutkimus ja teoria. en
dc.language.iso fi
dc.subject henkinen hyvinvointi fi
dc.subject perhe fi
dc.subject työ fi
dc.subject työssäkäynti fi
dc.subject sukupuolierot fi
dc.subject kuormitus fi
dc.subject vanhemmuus fi
dc.subject sukupuoliroolit fi
dc.subject perhe-elämä fi
dc.title Kokonaiskuormitus ja kokemukset työ- ja perherooleissa. Tutkimus sukupuolieroista ja hyvinvointivaikutuksista sairaalahenkilöstöllä fi
dc.identifier.laitoskoodi 706
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.35Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record