"Isänmaan ja äitinkielen rakastaja". Talonpoika Antti Puhakan kansallisuuskäsitys 1850 - 1870-luvulla

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13633
Title: "Isänmaan ja äitinkielen rakastaja". Talonpoika Antti Puhakan kansallisuuskäsitys 1850 - 1870-luvulla
Author: Kontio, Aino-Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2000-04-17
URI: http://hdl.handle.net/10138/13633
Thesis level: master's thesis
Abstract: 1800-luvulla elänyt pohjoiskarjalainen talonpoika ja rahvaanrunoilija Antti Puhakka määritteli itsensä Yrjö Koskisen ja muiden fennomaanien jalanjäljissä ”isänmaan ja äitinkielen rakastajaksi”. Pohdin tutkielmassani, mitä hän sillä tarkoitti ja kuinka se erosi hänen säätyläisoppi-isiensä kansallisuuskäsityksistä. Tutkin Puhakan kansallisuuskäsitystä osana hänen yhteiskunnallista olemustaan, jossa korostui ennen kaikkea samastuminen maalaisrahvaaseen. Kuvaan, kuinka säätyläispiireistä lähtöisin oleva uskonkappale yhdistyi rahvaaseen kuuluvan ajatusmaailmaan. Puhakka hahmotti monet talouden ja yhteiskunnan kehittymiseen liittyvät ongelmat rahvaan ja säätyläistön välisen alistussuhteen ilmentyminä. Hänen ajatusmaailmassaan kuvastuivat sääty-yhteiskunnan aikaisen maalaisrahvaan käsitykset säätyläisistä, rahvasta sortavista ”herroista”. Herraviha oli yksi keskeinen osa myös hänen kansallisuuskäsitystään. Puhakan runojen ja valtiopäiväpuheiden erittely osoittaa, että hän ymmärsi kansallisuuskysymyksenkin rahvaan ja herrojen välisenä yhteenottona. Viime kädessä hän veti ajatuksissaan yhtäläisyysmerkin ”ruotsalaisten” ja kansan oikeuksia sortavien ”Suomen herrojen” välille. Kansallisuuskiistassakin oli lopulta kyse vain siitä, että herrat orjuuttivat rahvasta: he suhtautuivat rahvaaseen ilkeän ylemmyydentuntoisesti ja elivät sen kustannuksella. Puhakan kansa, suomalaiset, oli vastaavasti yhtä kuin orjuutettu maalaisrahvas. Säätyläisfennomaaneja Puhakan herravihaa henkivät puheet eivät tietenkään miellyttäneet. Herraviha oli kuitenkin vain toinen puoli Puhakan kansallisuuskäsitystä. Puhakka vaati kansalleen – maalaisrahvaalle – puhumisen vapautta, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Hänen päämääränsä oli säätyjen katoaminen, tasa-arvo säätyläisten ja rahvaan välillä. Puhakka puhui Suomen kielen oikeuksien puolesta siksi, että se oli rahvaan kieli. Kansan ja kansan kielen aseman parantamisella hän tarkoitti rahvaan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman parantamista. Se taas ei ollut mahdollista, ellei rahvas voinut saada opetusta omalla kielellään. Kansanopetuksen järjestäminen olikin kysymys, jonka puolesta Puhakka ilmoitti olevansa valmis antamaan vaikka viimeisen pässinsä. Kansallisuuskiistan kyseessä ollessa Puhakka koki edustavansa koko rahvasta kollektiivina – vastassa oli herrojen muodostama kollektiivi. Hänen kansallisuuskysymystä koskevat puheensa eivät kerro mitään niistä eturistiriidoista, jotka vallitsivat maalaisrahvaan eri kerrosten välillä. Puhakan kansallisuuskäsityksen ymmärtää vasta, kun peilaa sitä talollisten sääty-yhteiskunnan hajoamisvaiheessa kokemaa identiteettikriisiä vasten. Hänen tulkintansa syntyi tietynlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa oli olennaista sekä talollisten sosiaalinen nouseminen että sen estyminen. Talouden alueella talollisten ja säätyläisten lähentyminen oli edennyt jo pitkälle, mutta kulttuuriset erot olivat vielä valtavia. Puhakka tulkitsikin kansallista sanomaa sekä herrojen orjuuttaman rahvaan jäsenenä että maalaisrahvaan vaurastuvaan osaan kuuluvana talollisena. Hän valjasti rahvaan perinteisen herravihan talollisten uusien tasa-arvovaatimusten kyytihevoseksi. Talonpojan ajatuksissa kansallinen sanoma muotoutui näin aseeksi, jolla murrettiin talollisten sosiaalista nousemista haitanneita perinteisiä ajatusrakennelmia.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: Puhakka, Antti
talonpojat
nationalismi
Suomi
1800-luku
mikrohistoria
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.42Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record