Multimodal Representation and Intermodal Similarity - Cues of Space in the Audio Description of Film

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0369-7
Julkaisun nimi: Multimodal Representation and Intermodal Similarity - Cues of Space in the Audio Description of Film
Tekijä: Hirvonen, Maija
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, nykykielten laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: The present dissertation analyses the representation of space in filmic audio description. The main objective of this study is to shed light on two critical challenges for audio description: (1) how the filmic space becomes audible in audio-described film through spoken language, sound effects, and music, and (2) how the visual representation of space in film can be cued by the linguistic mode in an audio description. This dissertation consists of four articles and a thesis summary. The first article focusses on the multimodal representation of space through auditory cues. The other three articles explore intermodal similarity, which involves the question of how language reflects visual representation. To explain the complex phenomenon of translating images into words, this study applies the theoretical and analytical tools from translation studies, film studies and cognitive linguistics, and also adopts a cognitive orientation to explain both the filmic and linguistic representations as being cognitive representations that are constructed through visual, auditory, and linguistic cues. This research first establishes that the auditory multimodality of an audio-described film creates a variant of the multimodality of the audiovisual film that entails dynamic constellations, perspectives and foci. Secondly, the analysis presents evidence for the varied potential of the linguistic mode in terms of representing space. Thirdly, this study defines strategies for intermodal similarity in terms of the corresponding linguistic signs for the filmic cues of representation and narration. The results of this dissertation may be valuable in justifying the consistency and standards for audio description as well as in developing other, more far-reaching usages of audio description as a mode of transforming information from one system of representation into another.Kielen kautta kuvakerrontaan: kuvailutulkkaus ja äänimaailma elokuvan tilan ilmentäjinä Käännöstieteessä kiinnitetään huomiota perinteisen kieltenvälisen kääntämisen ohella nykyisin myös intermodaalisen kääntämisen muotoihin, jotka tekevät viestinnästä saavutettavaa aistirajoitteisten käyttäjien, kuten kuulo- ja näkövammaisten, kannalta. Intermodaalisessa kääntämisessä muuttuvat ilmaisukanava ja/tai -keinot, kun esimerkiksi puhe ja äänet tehdään nähtäviksi kirjoituksen kautta. Näkövammaisten kannalta saavutettavuutta parantaa kuvailutulkkaus, jossa kielennetään visuaalisesti havaittavaa tietoa puheen kautta kuvaillen esimerkiksi teoksia taidenäyttelyssä tai elokuvassa tapahtuvaa toimintaa. Tämän tutkimuksen kohteena on elokuvan kuvailutulkkaus. Sen kannalta on kiinnostavaa selvittää, miten kieli ja kuvailutulkkaus ilmentävät tilaa ja miten tilaa hahmotetaan elokuvan äänimaailman kautta, sillä tila on keskeinen elokuvakerronnan ulottuvuus ja sen tulkitseminen nojaa vahvasti näköhavaintoon. Tutkimuksen näkökulma on pääosin laadullinen painottuen kuvaavaan ja selittävään analyysiin, jossa lainataan elokuvan- ja kielentutkimuksen työkaluja: esimerkiksi selvitetään elokuvakerronnan keinoja ja verrataan niitä kielen keinoihin. Aineistona on samojen elokuvien erikielisiä kuvailutulkkauksia, joita vertaillaan toisiinsa. Tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia aineistolähtöisesti sekä aiempaa teoriaa ja tutkimusta hyödyntäen. Tutkimuksessa paljastui, että kuvailutulkkauksessa voidaan jäljitellä elokuvakerronnan tapoja luoda tilavaikutelmia. Muun muassa henkilöhahmon näkökulman rakentuminen, otoksen kuvakoko ja huomiopiste sekä staattisen ja dynaamisen tarinankulun vaihtelu voivat heijastua kuvailutulkkauksessa. Tämä tulos tukee sitä tavoitetta, jonka mukaan kuvailutulkkaus pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen elokuvallisia kokemuksia. Tulokset osoittavat, että erilaiset kielen ominaisuudet, kuten käsitteellistäminen ja linearisointi, voitaisiin valjastaa tiettyjen visuaalisten esitystapojen kielelliseen kuvaukseen entistä systemaattisemmin (esimerkiksi tietynlainen verbi kuvaamassa roolihenkilön havaintoa). Kuvailutulkkauksen vastaanottoa voisi helpottaa, jos tietyt kuvailutulkkauksen strategiat vakiintuvat tiettyjen elokuvan esitystapojen vastineiksi. Strategioiden vakiinnuttaminen ja yhtenäistäminen liittyy myös kysymykseen kuvailutulkkauksen laaja-alaisemmasta hyödyntämisestä visuaalisen tiedon sisällönkuvauksessa. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksia saman elokuvan erikielisissä kuvailutulkkauksissa, minkä taustalla ovat oletettavasti kielisysteemin erojen lisäksi erilaiset kerronnan ja kuvailutulkkauksen perinteet. Kiinnostavaa on, että samaa visuaalista objektia voidaan kuvata eri käsittein, esimerkiksi esineen ulkonäköä tai käyttöä painottaen, ja silti molemmat vastaavat kuvaa. Tämä tutkimus painottuu kuitenkin erojen sijaan samankaltaisuuden tarkasteluun. Tulokset tuovat uutta tietoa visuaalisen ja verbaalisen ilmaisun suhteesta sekä kuvailutulkkauksesta intermodaalisen kääntämisen muotona. Tuloksia voi soveltaa käytännön kuvailutulkkaustyöhön esimerkiksi käännösstrategioiden ja -keinojen määrittelyssä. Lisäksi tutkimus havainnollistaa, miten rikas ilmaisuvaranto kuvailutulkattu elokuva on.
URI: URN:ISBN:978-951-51-0369-7
http://hdl.handle.net/10138/136330
Päiväys: 2014-11-15
Avainsanat: käännöstiede, saksan kääntäminen
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
multimod.pdf 323.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot