Maternal hypertensive disorders during pregnancy and the mental health and cognitive functioning of the adult offspring : the Helsinki Birth Cohort Study

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0284-3
Title: Maternal hypertensive disorders during pregnancy and the mental health and cognitive functioning of the adult offspring : the Helsinki Birth Cohort Study
Author: Tuovinen, Soile
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-11-29
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0284-3
http://hdl.handle.net/10138/136340
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Hypertensive pregnancy disorders complicate approximately 10% of all pregnancies. They may compromise placental functioning and, thus, affect the fetal developmental milieu. It is therefore highly plausible that they have consequences for the developmental outcomes of the offspring. However, their role in the developmental plasticity phenomenon dubbed programming remains relatively unexplored. This thesis examines whether adult offspring born to mothers with hypertensive pregnancy disorders differ from their counterparts born to normotensive mothers in mental health and cognitive functioning, and whether the potential group differences vary according to sex, length of gestation, parity, and childhood socio-economic status. This thesis capitalizes on the Helsinki Birth Cohort Study. The study cohort comprises 13 345 individuals born in Helsinki between 1934 and 1944. Maternal hypertension status was defined based upon blood pressure and urinary protein measurements during pregnancy and was available for 6410 individuals. Data on mental disorders come from validated national registers extending over four decades (n = 5970 eligible for this study; Study II). Depressive symptoms were measured with a standardized questionnaire (BDI) in conjunction with a clinical follow-up study at a mean age of 62 years (n = 788; Study I) and in conjunction with a further follow-up including a more detailed psychological survey at a mean age of 64 years (n = 661; Study I). Cognitive test scores were obtained from the Finnish defence forces basic ability test taken during military service at a mean age of 20 years (n = 1196; Study III) and in a re-test at a mean age of 69 years (n = 398; Study IV). Cognitive impairment was measured with psychological questionnaires (DFQ and DEX) in conjunction with a further follow-up at a mean age of 69 years (n = 876; Study V). In comparison to the offspring born to normotensive mothers, offspring born to pre-eclamptic mothers showed higher self-reported cognitive impairment (Study V). Offspring born to mothers with hypertension without proteinuria showed a higher risk of mental disorders (Study II), although they did not differ in the severity of selfreported depressive symptoms. Maternal hypertensive pregnancy disorders as a diagnostic entity were associated with lower cognitive functioning (Sudy III and IV) and higher cognitive decline (Study IV). Sex, parity and childhood socio-economic status modified some of associations. Maternal pre-eclampsia was associated with higher self-reported depressive symptom scores in primiparous, but not in multiparous, offspring (Study I), and with a lower risk of mental disorders in male, but not female, offspring (Study II). Maternal hypertension without proteinuria was associated with self-reported cognitive impairment in female, but not male, offspring (Study V). Finally, the associations between maternal hypertensive pregnancy disorders as a diagnostic entity and lower cognitive functioning (verbal reasoning) in young adulthood were most evident in primiparous offspring and in offspring with a high childhood socio-economic status (Study III). These study findings showed that maternal hypertensive pregnancy disorders were associated with all studied mental health and cognitive functioning outcomes. Overall, maternal hypertensive disorders during pregnancy carried an increased risk of a wide spectrum of problems in mental well-being and cognitive functioning among the offspring several decades later. However, protective effects were also observed, and, in future studies, it will be important to unravel the developmental pathways and underlying biological mechanisms. Being the longest follow-up on the transgenerational consequences of maternal hypertensive disorders reported thus far, the findings highlight the role of the prenatal environment in developmental programming.Hypertensiivisiin raskaushäiriöihin (eli raskaudenaikaisen verenpaineen nousuun) sairastuu 10% kaikista raskaana olevista. Ne voivat vaikuttaa istukan toimintaan ja siten merkittävästi sikiön kasvuympäristöön. Onkin hyvin todennäköistä, että äidin hypertensiiviset raskaushäiriöt ovat syy-yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen. Kuitenkin niiden merkitystä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on tutkittu suhteellisen vähän. Sikiön kasvuymäristön tutkiminen tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkimukselle, jossa korostetaan elinten rakenteen ja toiminnan muotoutuvuutta, ja joka on nimetty sikiöaikaisen ohjelmoitumisen tutkimussuunnaksi. Tässä väitöskirjassa tutkitaan, eroavatko aikuiset lapset, joiden äideillä on ollut raskauteen liittyvä kohonnut verenpaine, mielenterveyden ja kognitiivisten taitojen osalta ikätovereistaan, joiden äideillä ei ole on ollut raskauteen liittyvää kohonnutta verenpainetta. Lisäksi tutkitaan, vaikuttavatko sukupuoli, raskauden kesto, synnyttäneisyys tai lapsuuden sosioekonominen asema mahdollisiin eroihin ryhmien välillä. Tämä väitöskirja pohjautuu Helsingin syntymäkohortti -tutkimukseen (engl. Helsinki Birth Cohort Study). Tutkimuskohorttiin kuuluu 13345 miestä ja naista, jotka syntyivät Helsingissä vuosien 1934 1944 aikana. Äitien verenpaine- ja virtsan valkuaispituisuustiedot saatiin raskausaikana kirjattujen mittausten perusteella. Ne olivat saatavilla 6410 äidiltä. Tiedot mielenterveyshäiriödiagnooseista saatiin kansallisista rekistereistä, ja ne kattoivat yli neljä vuosikymmentä (n = 5970 kelpoista tähän tutkimukseen; Osajulkaisu II). Masennusoireita mitattiin psykologisella kyselylomakkeella (BDI) seurannan yhteydessä, joka toteutettiin 62 vuoden keski-iässä (n = 788; Osajulkaisu I) ja lisäksi seurannan yhteydessä, joka toteutettiin 64 vuoden keski-iässä (n = 661; Osajulkaisu I). Kognitiiviset testitulokset saatiin puolustusvoimien kognitiivisia kykyjä mittaavasta testistä, joka toteutettiin varusmiespalveluksen aikana 20 vuoden keski-iässä (n = 1196; Osajulkaisu III) ja uusintatestissä 69 vuoden keskiiässä (n = 398; Osajulkaisu IV). Kognitiivista heikkenemistä mitattiin lisäksi psykologisilla kyselylomakkeilla (CFQ ja DEX) psykologisen seurannan yhteydessä, joka toteutettiin 69 vuoden keski-iässä (n = 876; Osajulkaisu V). Äidin pre-eklampsia (raskausmyrkytys) oli yhteydessä korkeampaan itseraportoituun kognitiiviseen heikkenemiseen (Osajulkaisu V). Äidin raskauteen liittyvä kohonnut verenpaine ilman valkuaisvirtsaisuutta oli yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua mielenterveyshäiriöihin (Osajulkaisu II), mutta ei itseraportoituihin masennusoireisiin. Äidin hypertensiiviset raskaushäiriöt yhtenä diagnostisena kokonaisuutena olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen (Osajulkaisut III ja IV) ja suurempaan kognitiivisten taitojen heikentymiseen (Osajulkaisu IV). Sukupuoli, pariteetti ja lapsuuden sosioekonominen asema vaikuttivat osiin yhteyksistä. Äidin preeklampsia oli yhteydessä yleisimpiin ja vakavimpiin masennusoireisiin esikoislapsilla, muttei toisilla tai sitä seuraavilla lapsilla (Osajulkaisu I), ja pienentyneeseen mielenterveyshäiriöiden riskiin miehillä, muttei naisilla (Osajulkaisu II). Äidin raskauteen liittyvä kohonnut verenpaine ilman valkuaisvirtsaisuutta oli yhteydessä suurempaan kognitiivisten taitojen heikentymiseen naisilla, muttei miehillä (Osajulkaisu V). Lisäksi äidin hypertensiivisten raskaushäiriöiden ja heikomman kognitiivisen suoriutumisen yhteydet varhaisessa aikuisuudessa tulivat selkeimmin esiin esikoislapsilla ja heillä, joiden lapsuuden sosioekonominen asema oli korkea (Osajulkaisu III). Tässä väitöstutkimuksessa äidin hypertensiiviset raskaushäiriöt olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin mielenterveyden ja kognitiivisten taitojen osa-alueisiin. Sikiöaikainen altistuminen äidin hypertensiivisille raskaushäiriöille ennusti yleisesti ottaen heikompaa mielenterveyttä ja kognitiivista suoriutumista vuosikymmeniä myöhemmin. Kuitenkin myös suojaavia vaikutuksia löydettiin, ja näiden myönteisten kehityspolkujen tunnistaminen onkin jatkossa tärkeää. Tämä tutkimus on pisin seuranta äidin raskauteen liittyvän kohonneen verenpaineen ja lapsen myöhemmän psykologisen kehityksen yhteyksistä. Löydökset tukevat sikiöaikaisen ohjelmoitumisen näkökulmaa ja varhaisen ympäristön merkitystä myöhemmän kehityksen kannalta.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
maternal.pdf 874.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record