Essays on the Design of Environmental Policy

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Eerola, Essi
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:14:56Z
dc.date.available 2009-09-08T10:14:56Z
dc.date.issued 2003-04-04
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13687
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Ympäristöpolitiikan tärkein tehtävä on tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuvien ulkoisvaikutusten korjaaminen. Julkisen vallan interventio ympäristöpolitiikan muodossa jakaa uudelleen hyvinvointia, ja on luonnollista, että ryhmät, joihin interventio kohdistuu, pyrkivät vaikuttamaan siihen. Samanlainen etujen ristiriita näkyy myös kansainvälisellä tasolla, jossa maiden kansalliset edut voivat olla ristiriidassa. Eräs etujen ristiriidan syy on ympäristön laadun julkishyödykeluonne. Väitöskirjani koostuu kolmesta esseestä, joissa tarkastelen, miten erilaisten tavoitteiden ja etujen ristiriita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaikuttaa ympäristöpoliitikan muodostumiseen. Väitöskirjani ensimmäisessä esseessä tarkastelen hallituksen metsien suojelupolitiikkaa tilanteessa, jossa metsäteollisuus ja ympäristöjärjestö pyrkivät vaikuttamaan harjoitettavaan politiikkaan. Tulokseni osoittavat, että yleensä etujärjestöjen lobbaus johtaa siihen, että poliittisesti määräytyvä metsien suojelun taso poikkeaa yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimoivasta suojelun tasosta. Näin käy erityisesti tilanteessa, jossa metsäteollisuuden tuotteet kulutetaan kotimaassa ja kohonneet tuotantokustannukset nostavat kulutuksen hintaa. Jos metsäteollisuuden tuotanto suuntautuu vientiin, kireä teollisuuden kilpailutilanne ulkomaisilla markkinoilla johtaa alhaisempaan metsien suojelun tasoon. Toinen essee käsittelee kansainvälisillä markkinoilla kilpailevien saastuttavien yritysten verotusta. Esseen ensimmäisen osan tarkastelussa on kaksi maata ja molemmissa maissa yksi saastuttava yritys. Toisessa osassa tuotanto on ylikansallista. Analyysi vahvistaa aiemmin saadut tulokset, että kansallisten saastuttavien yritysten verotus on liian löysää. Analyysin tulokset ovat kuitenkin hyvin erilaiset silloin, kun saastuttavat yritykset ovat ylikansallisia. Tällöin hallitusten harjoittama veropolitiikka on liian tiukkaa: hyvinvointi kasvaisi molemmissa maissa, jos verotusta kevennettäisiin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnä, keskeinen syy ns. ympäristödumppaamiseen, kun yritykset ovat kansallisia, on insentiivi käyttää ympäristöpolitiikkaa myös kauppapoliittisiin tavoitteisiin. Kun yritykset ovat ylikansallisia, se ei ole mahdollista. Toiseksi, kun tuotanto on ylikansallista, hallitusten verotuksen piirissä on tuotantolaitoksia, jotka ovat ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa. Molemmat mainitut syyt johtavat tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. Väitöskirjani kolmas essee käsittelee ympäristöpolitiikan vaikutusta yritysten kansainvälistymiseen tilanteessa, jossa hallitukset eivät voi kansainvälisten vapaakauppasopimusten takia käyttää perinteisiä kauppapolitiikan instrumentteja. Tämä kysymys on tärkeä mm. sen kannalta, pitäisikö kansanvälisissä sopimuksissa sopia yhtäaikaisesti sekä kauppa- että ympäristöpolitiikasta. Käytän analyysiin kahden maan mallia, jossa yritykset ovat kansallisia, hallitus verottaa ympäristölle haitallisia päästöjä ja yrityksillä on mahdollisuus sulkea tuotantolaitos kotimaassa ja investoida uuteen tuotantolaitokseen ulkomailla. Esseen päätulos on, että vapaakauppasopimukset lisäävät yritysten halukkuutta investoida ulkomaille. fi
dc.description.abstract In the three essays of my thesis, I analyse the design of environmental policy taking into account that agents may take actions to influence policy-making. The main questions of interest are how the policy outcome is shaped by the interaction of agents and how it depends on the prevailing institutional setting. By comparing the outcome to policies that are, in some sense, socially optimal, one can then also identify the sources of inefficiencies in actual policy-making. In the first essay, I analyse the design of government forest policies under the influence of an industrial and environmental lobby. The results indicate that distortions from social optimum are large if the industrial lobby is more efficient in lobbying than the environmental lobby and the product of the forest industry is consumed domestically. Forest conservation will also be insufficient from the social point of view when the group of politically passive consumers is large even if the environmental lobby is more efficient. The design of national environmental policy in the presence of multinational firms is studied in the second essay. Existing literature shows that when firms are national, environmental policy tends to be distorted in favour of domestic producers. Extending this literature to the case of multinational production shows that this is not the case when polluting firms are multinational. The reason is two-fold: First, changes in environmental policy do not influence the market share of the domestic firm. Second, existence of foreign owned production plants creates an incentive to tax profits accruing to foreign shareholders. In the third essay, I study how international free trade agreements influence multinational production. I focus on the indirect effects of trade agreements through changes in the design of national environmental policy. The main result is that an introduction of a free trade agreement increases the attractiveness of multinational production. This result suggests that in assessing the welfare-effects of trade agreements it is important to take into account their influence on environmental policy. en
dc.language.iso en
dc.subject ympäristöpolitiikka fi
dc.subject lobbaus fi
dc.subject metsien suojelu fi
dc.subject ylikansalliset yritykset fi
dc.subject vapaakauppasopimukset fi
dc.subject environmental policy - lobbying en
dc.subject forest conservation en
dc.subject multinational firms en
dc.subject free trade agreements en
dc.title Essays on the Design of Environmental Policy en
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot Doctoral thesis en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doktorsavhandling sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.14Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 48.59Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record