Taistelu rauhasta : Sadankomitea ja Rauhanpuolustajat 1960-luvun Suomessa

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13693
Title: Taistelu rauhasta : Sadankomitea ja Rauhanpuolustajat 1960-luvun Suomessa
Author: Metsämäki, Mikko Verneri
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria
Date: 2001-04-18
Language: fin
URI: http://hdl.handle.net/10138/13693
Thesis level: Master’s thesis
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia
Abstract: Suomessa toimi 1960-luvulla kaksi aktiivista ja näkyvää rauhanjärjestöä: Rauhanpuolustajat ja Sadankomitea. 1949 perustettu Rauhanpuolustajat oli Neuvostoliiton dominoiman Maailman rauhanneuvoston jäsenjärjestö, joka nojasi ennen kaikkea äärivasemmiston kannatukseen. Sadankomitean perustivat 1963 opiskelijat, jotka olivat kiinnostuneita pasifismista, mutta pitivät Rauhanpuolustajia liian kommunistisidonnaisena järjestönä. Sadankomitean esikuvia olivat länsieurooppalaiset, suurvaltapoliittista sitoutumattomattomuutta painottaneet rauhanjärjestöt. Tutkielma tarkastelee rauhanjärjestöjen keskinäisten suhteiden kehitystä 1960-luvulla arvioimalla järjestöjen ideologista pohjaa, toiminnan painopisteitä sekä niiden asemaa poliittisella kentällä. Rauhanpuolustajat pyrki välittömästi Sadankomitean perustamisen jälkeen yhteistyöhön uuden rauhanjärjestön kanssa, mutta Sadankomitea piti Rauhanpuolustajia sekä ideologisesti että taktisesti huonona kumppanina. Myöhemmätkään yritykset rakentaa yhteistyötä – esimerkiksi Maailman rauhankongressissa Helsingissä kesällä 1965 – eivät onnistuneet. Keskeiseksi erimielisyyden aiheeksi nousi Rauhanpuolustajien kommunistisidonnaisuuden ohella suhtautuminen siirtomaiden itsenäisyyssotiin. Kun Rauhanpuolustajat veti suoraviivaista leniniläiseen imperialismiteoriaan nojannutta linjaa, Sadankomitea pyrki näkemään problematiikan moniulotteisemmin eikä tukenut sissiliikkeiden aseellista taistelua. Sadankomitean sisällä 1966 käydyssä kamppailussa itsenäisyyssotiin Rauhanpuolustajien tavoin suhtautunut siipi ”marssijat” jäi tappiolle, mutta voiton vieneiden ”tutkijoiden” johdossa Sadankomitean toiminta alkoi hiipua. Sisäisen hajaannuksen jälkeen Sadankomitea menetti hegemonia-asemansa opiskelijaradikaalien keskuudessa ja organisatorisesti vahvempi Rauhanpuolustajat otti keulapaikan. Se kykeni nyt houkuttelemaan poliittisia puolueita ja nuorisojärjestöjä toimintaansa. Kun presidentti Kekkonen oli omalla toiminnallaan osoittanut Rauhanpuolustajien olevan hyväksyttävä ja idänpolitiikan kannalta keskeinen järjestö, muut poliittiset toimijat huomasivat Rauhanpuolustajissa uuden väylän rakentaa itäsuhteita. Vuosikymmenen lopulla kommunistisen puolueen hajautuminen enemmistö- ja vähemmistösiipeen synnytti Rauhanpuolustajille vielä uuden roolin, kun SKP:n vähemmistö alkoi käyttää sitä yhteistyöorganisaationaan. Rauhanpuolustajien vahvistaessa asemiaan Sadankomitean toiminta hiipui. Järjestö onnistui kuitenkin 1970-luvun alussa torjumaan taistolaisten valtausyritykset. Keskeisissä ohjelmallisissa ja ideologissa kysymyksissä järjestöjen erot olivat ylittämättömät. Sadankomitean esittäessä älyllisesti perustellun vaihtoehdon maanpuolustusajattelun perinteelle ja yleiselle asevelvollisuudelle Rauhanpuolustajat ei uskonut pasifismiin vaan keskittyi korostamaan rauhanomaisen rinnakkaiselon tärkeyttä. Järjestöjen erilaisten statusten voi nähdä sopivan hyvin Katsuya Kodaman jaotteluun kylmän sodan aikaisten rauhanliikkeiden yleisimmästä dikotomiasta, jossa anti-imperialistinen rauhanliike edusti neuvostosidonnaista liikettä ja radikaalipasifistinen rauhanliike sitoutumattomuuteen pyrkinyttä, epähierarkkista rauhanliikettä. Tutkielman keskeistä lähdeaineistoa ovat Rauhanpuolustajien keskustoimikunnan sekä Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean poliittisen toimikunnan arkistot Kansan Arkistossa sekä Sadankomitean johtokunnan arkistot Pasilan Rauhanasemalla. Tutkielmaa varten on tutustuttu myös suojelupoliisin järjestöistä ja niiden avainaktivisteista keräämään materiaaliin. Lisäksi on haastateltu järjestöjen keskeisiä vaikuttajia, Kalevi Suomelaa, Erkki Tuomiojaa ja Mirjam Vire-Tuomista.
Description: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.
Subject: Rauhanliike
Suomi
1960-luku
Rauhanpuolustajat
Sadankomitea


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.53Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record