Brittien eurooppalainen ja kansallinen identiteetti: Konservatiivi- ja työväenpuolueen kannattajien eurooppalaisuus 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen - Thatcherista Blairiin

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen sv
dc.contributor.author Fyhr, Heli
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:15:06Z
dc.date.available 2009-09-08T10:15:06Z
dc.date.issued 2004-04-30
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13697
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Pro gradu-työni käsittelee brittien eurooppalaista identiteettiä. Lähtökohtana ovat Britannian kaksi suurinta puoluetta: konservatiivit ja työväenpuolue. Tutkimukseni keskittyy ensisijaisesti näiden kahden puolueen kannattajien eurooppalaiseen identiteettiin. Onko poliittisella suuntautumisella merkitystä eurooppalaisen identiteetin olemassaoloon? Toiseksi pro gradu-työni tarkastelee viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä Britanniassa. Britannian virallinen Eurooppa-politiikkahan on kehittynyt viime vuosina Eurooppa-myönteisempään suuntaan pääministeri Tony Blairin myötä. Pro gradu-työni tutkiikin, onko esimerkiksi työväenpuolueen kannattajien Eurooppa-myönteisyys kasvanut samaa tahtia? Tutkimus nojautuu vahvasti eurobarometreihin aina vuodesta 1980 vuoteen 2000 asti eli tutkimusongelmaa selvitetään survey-tutkimuksen avulla. Eurobarometrien lisäksi aineisto koostuu erilaisesta kirjallisuudesta koskien muun muassa Britannian Eurooppa-suhteiden historiaa ja toisaalta kansallista identiteettiä. Analyysi koostuu kolmesta eri osa-alueesta koskien brittien samastumista britteihin/eurooppalaisiin, symbolien merkitystä sekä brittien suhtautumista Britannian ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Analyysi perustuu lähinnä Pasi Saukkosen kansallisen identiteetin teoriaan. Saukkosen mukaan kansallisen identiteetin merkityserot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan. Kansallisella identiteetillä voidaan tarkoittaa yksilön identifioitumista kansalliseen ryhmäänsä ja kansallisuutensa symboleihin. Toiseksi kansallisella identiteetillä voidaan viitata yhteen kollektiivisen tai ryhmäidentiteetin erityistapaukseen. Kolmanneksi voidaan puhua kansallisvaltion identiteetistä. Analyysissä lähdetään liikkeelle tutkimalla kahden muuttujan yhteisvaihtelua, jonka jälkeen vakioidaan kolmas muuttuja. Kolmansina muuttujina käytetään sukupuolta, ikää ja koulutusta. Elaboraation avulla selvitetään, johtuvatko mahdolliset erot puolueesta vai kenties kolmannesta muuttujasta. Aiheen kannalta tärkein aikaisempi tutkimus on Sophie Duchesnen ja Andrè-Paul Frognierin tekemä selvitys eurooppalaisen identiteetin olemassaolosta vuodesta 1975 vuoteen 1991 silloisissa EY:n jäsenmaissa. Brittien kansallinen identiteetti on muovautunut historian myötä. Pro gradu-tutkielmaani valottaakin vahva historiallinen tausta. Kansallinen identiteetti on rakentunut Britanniassa samalla, kun on verrattu Manner-Euroopan oloja saarivaltakunnan oloihin: vauraudesta ja vapaudesta nauttivien ja maailman merille suuntautuneiden brittien erityinen onnekkuus mannermaan köyhiin, sorrettuihin ja eripuraisiin kansoihin verrattuna. Tästä vastakkainasettelusta kummunnut tietty ylemmyyden ja erityisyyden tunne on ollut omiaan muovaamaan brittien kansallista identiteettiä. Brittien vahva kansallinen identiteetti juontaa juurensa kauas historiaan ja on syvälle juurtunut Britannian kansalaisiin. Näyttääkin siltä, että on liian varhaista puhua brittien eurooppalaisesta identiteetistä. Vaikka Britannian virallinen Eurooppa-politiikka on kehittynyt Eurooppa-myönteisempään suuntaan, samaa ei voida sanoa kummankaan puolueen kannattajista. Puoluekannattajien välillä ei suuria eroja löytynyt, mutta olisi myös väärin sanoa, ettei niitä ole ollenkaan. Monen asian kohdalla näytti nimittäin siltä, että työväenpuolueen kannattajat olisivat Eurooppa-myönteisempiä kuin konservatiivipuolueen kannattajat. en
dc.language.iso fi
dc.subject identiteetti fi
dc.subject Iso-Britannia fi
dc.subject Eurooppa fi
dc.subject EU fi
dc.subject 1980-luku fi
dc.subject 1990-luku fi
dc.title Brittien eurooppalainen ja kansallinen identiteetti: Konservatiivi- ja työväenpuolueen kannattajien eurooppalaisuus 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen - Thatcherista Blairiin fi
dc.identifier.laitoskoodi 707
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.34Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record