Minkä maailman sinä näet? : Tutkimuksia Iris Murdochin moraalifilosofiasta

Abstract

Väitöskirja koostuu kahdeksasta artikkelista ja yhteenvedosta. Tutkimuksen kohteena on englantilaisen moraalifilosofin Iris Murdochin (1919-1999) moraalifilosofinen teoria. Artikkeleissa nostetaan esiin kaksi päälinjaa Murdochin ajattelussa. Yhtäältä tutkitaan hänen lähestymistapaansa 'minän' ja ulkomaailman suhteen kuvaamista koskevaan problematiikkaan filosofiassa. Ydinkysymys on tällöin, millä tavalla yksityistä ihmistä ja ihmiselämän kokemusta on pyritty määrittelemään ja kuvaamaan modernissa moraalifilosofiassa sekä mitä seurauksia erilaisilla filosofian ihmiskuvilla on yksilön elämän kokemuksen kannalta. Tutkimuksen toinen linja seuraa Murdochin modernia moraalifilosofiaa ja erityisesti nonkognitivistista etiikkaa kohtaan esittämää kritiikkiä sekä tutkii hänen asemaansa uuden moraalirealismin edelläkävijänä ja nykyisen etiikan teorian kehittäjänä. Väitöskirjassa tarjotun tulkinnan mukaan Murdochin nonkognitivismin kritiikillä ja hänen kognitivistisella moraalirealistisella lähestymistavallaan etiikkaan on ideologinen perusta, joka kytkeytyy 'minän' ja ulkomaailman suhdetta koskevaan ongelmaan ja jonka juuret ovat 1800-luvun milliläisessä liberalismissa. Murdochin moraaliteoriaan sisältyvälle ajatukselle kielen ja maailman suhteesta sekä hänen näkemykselleen 'minän' suhteesta ulkomaailmaan annetaan tulkinta platonistisen metafysiikan kehyksessä. Hänen metafyysinen moraaliteoriansa näyttäytyy platonistis-pragmatistisena teoriana, jossa ajatus Hyvän ideasta moraalin perustana yhdistyy liberalistis-poliittisiin filosofisiin tavoitteisiin: pyrkimykseen uuden ihmiskuvan pohjalta luoda uudenlaista naturalistista etiikkaa, joka henkilökohtaisella tasolla voisi tarjota yksityisille moraalipohdinnoille vahvan perustan ja joka samalla voisi toimia julkisen yhteiskunnallisen eettisen ajattelun pohjana.

This doctoral dissertation consists of eight articles and a summary. The subject of the study is the ethical theory of the British philosopher Iris Murdoch (1919-1999). The articles highlight two interrelated lines of significance in Murdoch's thought. First, the study focuses on Murdoch's approach to questions concerning the way in which philosophy pictures the relation between the 'self' and the world. The main question is in which ways the individual person and the character of human experience is described and pictured in modern moral philosophy and what are the consequences of these different pictures to the lives and experiences of individual persons. The second line of Murdoch's thought the study follows is the criticism she directs towards modern moral philosophy and especially towards noncognitivistic ethics. Murdoch's position as a predecessor of new moral realism as well as her role in development of contemporary moral theory is emphasised. Murdoch's criticism of noncognitivism and her cognitivistic moral realism is construed as having an ideological basis which is connected with the problem concerning the relation between the 'self' and the surrounding world and that goes back to nineteenth century Millian liberalism. Murdoch's idea of the relation between language and the world as well as her view of the relation between the 'self' and the world is explained in terms of Platonistic metaphysics. Her metaphysical moral theory is seen as a platonistic-pramatistic theory, where the idea of the platonistic Good as a primary moral concept connects with liberal-political goals: the aim is to create, on a basis of a new picture of human reality, new naturalistic ethics. On a personal level naturalistic ethics could offer a solid foundation to private moral reflection and on the public level it could function as a ground for social and political ethical theory.