“Us” and “Them” in National Collective Memory : Encounters with Images of Russian Empire and Soviet Russia in Czech, Finnish and Polish Upper Secondary School History Textbooks

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272862
Title: “Us” and “Them” in National Collective Memory : Encounters with Images of Russian Empire and Soviet Russia in Czech, Finnish and Polish Upper Secondary School History Textbooks
Author: Suikka, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272862
http://hdl.handle.net/10138/137616
Thesis level: master's thesis
Abstract: In the last twenty years, European identities have been in turmoil. The old borders of the Cold War era have crumbled and the EU has expanded towards the east. As a result, it has become important for Europeans to re-evaluate what 'us' and 'them' mean in a world of multiple identities. As our relationship to the world has changed we have been driven to reconsider the past from new perspectives. How are collective memories constructed? How has history defined our social evolution? These question forms the backdrop for this study. The study seeks to illuminate the issue by promoting a comparative approach on contemporary European memory and identities. The purpose of the study is to compare contemporary Czech, Finnish and Polish textbook understanding of Russian history over between 1815 and 1922. The question of how the Russian image is perceived is connected more widely to nation-specific historic discourses and collective memory. Ultimately, this means examining the dialogue between the nexus of 'us' and 'them'. Revealing textbook images that legitimize national victimhood or hostility is the first step to mutual understanding that can be used as the basis of friendly relations. The theoretical framework of this material-based study is connected to discussions of nationalism and memory studies: discussions concerning national identity and collective memory will offer the conceptual tools for my study. The comparative approach enables to reconstruct how Czech, Finnish or Polish historical consciousness and identity are engaged in representations of Russian history. The methodology of this study consists of the guidelines of textbook analysis suggested by Falk Pingel and qualitative content analysis. The Czech, Finnish and Polish textbook memories of nineteenth and early twentieth century Russia contain many images of the country. The comparative analysis demonstrates that national perspective dominates Finnish and Polish textbooks references to Russia. On the contrary, Czech textbooks perceive Russian history most often from the perspective of general world events or from the Russian perspective. The Finnish textbooks convey an ambivalent image of the Russian Empire: opportunities for Finns and multicultural tolerance are accompanied by backwardness and fierce Russification. Hence, the portrayals suggest that Finns are also willing to make compromises whereas Poles express primarily their enthusiasm to revolt.Euroopassa ovat puhaltaneet muutoksen tuulet 1990- ja 2000-luvulla kylmän sodan raja-aitojen kaaduttua ja Euroopan unionin laajennettua itään. Entiset etupiirit ja viholliskuvat ovat tuulettuneet käynnissä olevan murroksen kyllästämässä moninaisten identiteettien Euroopassa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani tätä taustaa vastaan, miten suhdetta Venäjään jäsennetään 2000-luvun historian lukion oppikirjoissa kolmessa valtiossa: Tšekin tasavallassa, Suomessa ja Puolassa. Keskityn Venäjän historiassa ajanjaksoon 1815 – 1922 Wienin kongressista Neuvostoliiton perustamiseen. Vertailen tutkimuksessani tšekkiläisten, suomalaisten ja puolalaisten historian oppikirjojen Venäjä-kuvan suhdetta kansalliseen muistiin ja identiteettiin. Kysyn, millä tavoin historian oppikirjoissa tehdään eroa 'meidän' ja Venäjän välille. Tutkimus valottaa kollektiivisen muistin ja identiteetin suhdetta vertailevan tutkimuksen lähtökohdista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu nationalismintutkimuksen ja oppikirjatutkimuksen parissa käydystä teoriakeskustelusta: sovellan ennen kaikkea kollektiivisen muistin ja kansallisen identiteetin käsitteitä. Lähestyn oppikirjoja laadullisen sisällönanalyysin tarjoamilla metodologisilla välineillä. Analyysini osoittaa, että tšekkiläisissä, suomalaisissa ja puolalaisissa historian lukion oppikirjoissa esiintyy monenlaisia Venäjä-kuvia. Suomalaisia ja puolalaisia oppikirjakuvauksia Venäjästä hallitsee vahvasti kansallinen näkökulma. Tšekkiläiset oppikirjat ovat tässä suhteessa erilaisia, koska ne tarkastelevat Venäjän historiaa ensisijaisesti maailmanhistoriallisesta, yleiseurooppalaisesta tai venäläisestä näkökulmasta. Suomalaisissa oppikirjoissa Venäjä-kuva on jossain määrin ristiriitainen, koska Venäjän keisarikunta nähtiin yhtäältä monikulttuurisen suvaitsevaisuuden ja laajojen mahdollisuuksien tyyssijana, mutta toisaalta takapajuisena ankaran venäläistämispolitiikan lietsojana. Oppikirjakuvausten perusteella suomalaiset ovat taipuvaisempia kompromisseihin, kun taas puolalaiset nousevat mieluummin avoimeen kapinaan venäläisiä vastaan.
Discipline: Economic and Social History
Talous- ja sosiaalihistoria
Ekonomisk och social historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suikka_Economic_and_Social_History.pdf 857.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record