Ympäristöverotuksen päätöksentekoverkostot - energiaverotuksen muotoutuminen toimijoiden välisessä kanssakäymisessä Suomessa 1994-1996

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Toikka, Arho Ilmari
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:16:12Z
dc.date.available 2009-09-08T10:16:12Z
dc.date.issued 2004-09-20
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13766
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisen energiaveropolitiikan muotoutumista vuosien 1994-1996 välillä. Tutkimuksen kohteena on keskustelu, joka päättyi vuoden 1997 alusta voimaan tulleeseen energiaverolakien uudistukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten ja julkisten organisaatioiden vaikutusta keskusteluprosessissa syntyneeseen lakiin. Tutkimuksessa politiikkaratkaisujen tulkitaan syntyvän prosessiluontoisesti. Tämän politiikkaprosessin vaiheita ovat agendalle nousu, politiikan muotoutuminen, poliittinen ratkaisu sekä politiikan käyttöönotto. Modernien yhteiskuntien politiikkaprosessissa politiikan sisällön muotoilua ei voi pitää muodollista valtaa pitävien poliittisten päättäjien yksinoikeutena, sillä päättäjät tarvitsevat yksityisten yritysten ja järjestöjen hallussa olevaa informaatiota ja asiantuntijuutta päätöstensä tueksi. Miten tällainen yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen kommunikaatio vaikuttaa politiikan muotoutumiseen? Miten nämä toimijat saavat poliittiset intressinsä kuuluviin tämän keskustelun kautta? Tätä vaikutusta tarkastellaan rakenteellisen verkostoanalyysin matemaattisten menetelmien avulla. Tutkimusaineistona on organisaatioiden välisestä kommunikaatiosta kyselylomakkeiden avulla kerätty suhdeaineisto. Aineisto koostuu erilaisten energiaveropolitiikan sektorilla vaikuttamaan pyrkivien organisaatioiden välisistä kahdenkeskeisistä kommunkaatiosuhteista. Aiemmin vastaavaa tutkimusasetelmaa ovat käyttäneet esim. Edward Laumann ja David Knoke (1987) teoksessa The Organizational State ja Mikko Mattila (2000) Policy Making in Finnish social and health care - A network Approach. Näitä organisaatioita ovat julkisen vallan edustajat eli ministeriöt(joilla voi niilläkin olla keskenään vastakkaisia tavoitteita), yksityiset yritykset eli energiantuotannon ja suurteollisuuden toimijat sekä etu- ja painostusjärjestöt ja tutkimuslaitokset. Näiden toimijoiden välisten suhteiden muodostama verkosto on tutkimuksen empiirinen kohde. Tätä verkostoa tutkitaan ja tarkastellaan erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksen keskeinen tavoite on pyrkiä kuvaamaan keskustelussa syntynyt politiikkaverkosto ns. policy network-perinteen mukaisesti. Tärkeimpiä käsitteitä tämän kuvauksen yhteydessä ovat toimijoiden keskeisyyden arviointi ja verkostojen visuaalisen kuvauksen menetelmät sekä erilaiset ryhmittelyanalyysin menetelmät. Ryhmittelyanalyysin tapoja ovat rakenteellisen vastaavuuden ja roolivastaavuuden laskutavat. Verkostoanalyyttisilla menetelmillä tehdyllä kuvauksella energiaveropolitiikan muotoutumisesta saatua kuvaa verrataan poliittisen päätöksenteon ihannemalleihin sekä aikaisempiin tutkielman kohteena ollutta keskustelua koskeneisiin, mutta toisenlaisilla menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Politiikan ihannemalleja ovat pluralismin ja korporatismin mallit. Aiempia tutkimuksia aiheesta on tehty esimerkiksi diskurssianalyyttisin menetelmin (Jarmo Vehmas, Rahat Ruotsiin ja Päästöt Tanskaan, 2002). en
dc.language.iso fi
dc.subject ympäristöpolitiikka fi
dc.subject energiaverotus fi
dc.subject verouudistus fi
dc.subject verkostoanalyysi fi
dc.subject politiikkaverkostot fi
dc.title Ympäristöverotuksen päätöksentekoverkostot - energiaverotuksen muotoutuminen toimijoiden välisessä kanssakäymisessä Suomessa 1994-1996 fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.21Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record