Saksan kielen asema Euroopan unionin neuvostossa. Kielikiista Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 1999

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/13799
Title: Saksan kielen asema Euroopan unionin neuvostossa. Kielikiista Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 1999
Author: Kinnunen, Kristiina
Other contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära
Date: 2000-04-18
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/13799
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimus käsittelee saksan kielen tulkkauksesta syntynyttä kielikiistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 1999. Kiista fokusoitui Suomessa järjestetyissä epävirallisissa ministerineuvostoissa käytettäviin työkielivalikoimiin. Laajemmin kyse oli saksan kielen asemasta työkielenä Euroopan unionin neuvostossa. Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä syitä Saksan tarpeelle nostaa kielikysymys esiin. Vaikuttimia Saksan toiminnalle pyritään löytämään ensisijaisesti kansallisen intressin lähtökohdista. Metodologisesti tutkimuksessa rinnastetaan kansallisten ja yhteisöllisten tavoitteiden merkitys maiden EU-toiminnassa. Tutkimus nojaa laajemmin eurooppalaisen yhteistyön tutkimusperinteen lähtökohtiin: suvereenien valtioiden pyrkimykseen säilyttää rauha, kansallisten etujen ristiriidoista huolimatta. Tutkimus tarkastelee Saksan ulko- ja EU-politiikassa tapahtunutta muutosta uuden, punavihreän liittohallituksen astuttua valtaan syksyllä 1998. Liittokansleri Schröderin hallitus näyttää irroittautuvan saksalaisesta, toisen maailmansodan jälkeen vallinneesta, maltillisuutta korostavasta ulkopoliittisesta lähestymistavasta. Kielikiista nähdään osoituksena Saksan kansallisten painotusten voimistumisesta. Tutkimuksessa analysoidaan kansallisten intressien vaikutusta kielikiistan syntymiseen. Kielikiista näyttäytyi Saksan ja puheenjohtajamaa Suomen välisenä kiistana. Käytännössä kyse oli kuitenkin kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita koskevasta kielten tasa-arvon periaatteesta. Saksan ja Suomen näkemyserot EU:n neuvoston työkielikäytännöistä loivat kiista-asetelman perustan. EU:n neuvostossa työkielistä on muodostunut jäsenmaiden välinen arvovaltakysymys, jonka jännitteet purkautuivat näkyvästi Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kielikiistalla oli näkyvä julkisuusarvo, lehdistössä asiasta kirjoitettiin vilkkaasti. Tutkimuksessa analysoidaan kiistauutisoinnin sisältöjä saksalaisessa ja suomalaisessa sanomalehdistössä ja verrataan julkisuudessa esiintynyttä kuvaa kiistasta siihen, millaisena se muun tutkimusaineiston valossa esittäytyy. Tutkimuksen keskeinen aineisto koostuu Suomen linjaa kielikiistassa luoneiden virkamiesten haastatteluista sekä Saksan Helsingin lähetystön päällikön haastattelusta, muutamien suurimpien saksalaisten ja suomalaisten sanomalehtien asiaa koskevasta uutisoinnista ja ulkoasiainministeriön lehdistökatsauksista.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: Euroopan unioni
kielikysymys
lehdistökirjoittelu
kielipolitiikka
tulkkaus
hallintoelimet
EU


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.89Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record