Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tacis EU:n Venäjä-suhteiden hallintajärjestelmänä ja demokraattisen muutoksen ongelma

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Salonen, Tapani
dc.date.accessioned 2009-09-08T10:16:46Z
dc.date.available 2009-09-08T10:16:46Z
dc.date.issued 2001-10-30 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/13801
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan Venäjälle suunnattua EU:n Tacis -avustusohjelmaa. Tutkimus lähtee liikkeelle tarpeesta tutkia ohjelmaa hallintajärjestelmänä, jonka tehtävänä on lisätä yhteistyötä, luottamusta ja vakautta EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa sekä torjua erilaisia uhkia. Tutkielma pyrkii selvittämään, kuinka hyvin ohjelman tavoitteet ja keinot ovat vastanneet sille asetettuja odotuksia, onko ohjelman toiminta ollut yhteensopiva tavoitteiden kanssa, miten ohjelmaa voitaisiin parantaa? Tarvitseeko Venäjä suuren kokonsa takia oman avustusohjelman mallin vai voidaanko siellä soveltaa yhteistä mallia? Miten Venäjä kehittyy? Löytääkö Venäjä paikkansa? Venäjä ja EU ovat hyvin erilaisia toimijoita, mikä asettaa yhteistyölle erityisiä haasteita. Venäjä on voimakkaan yhteiskunnallisen murroksen kourissa. Nykyään entisen Neuvostoliiton alueiden väliset erot ovat paljon suuremmat kuin EU:n sisäiset erot etelä - pohjoinen -akselilla. Venäjällä EU nähdään taloudellisena projektina, joka voi hyödyttää Venäjää. EU näkee Venäjän sekä haasteena että mahdollisuutena. EU:n toiminnassa korostuu tarve hallita uhkia lähialueilla. Vaikka EU ei täytä valtion tunnusmerkkejä sen toiminta lähenee monella tapaa valtiotoimijan luonnetta. Tshetshenian sodat osoittavat, että EU:n mahdollisuudet vaikuttaa Venäjän päätöksentekoon ovat rajalliset. EU on vaikuttanut Venäjään ensisijaisesti perinteisen diplomatian keinoin. Realismin näkökulmasta Tacisissa korostuvat vallankäyttö ja intressipolitiikka. Liberalismi korostaa perustuslaillisten valtioiden demokraattista vastuuta ja keskinäisriippuvuuden lisääntymisen myötä yhteistyön kehittämistä. Organisaatioteoriat tarkastelevat Tacisia kansainvälisten organisaatioiden kuten EU:n, Etyj:in ja YK:n kontekstissa ja tutkivat ohjelmaa määrittäviä sääntöjä ja normeja. Post-modernismi korostaa ohjelman toiminnasta ja saavutuksista tiedottamista tavallisille kansalaisille. Tacis sisältää luottamuksen ja turvallisuuden rakentamiseen tähtääviä tavoitteita. Tutkimme Tacisia vakausregiiminä, koska Tacisilla on rooli sopimuksin säänneltynä konfliktin hallinnan keinona. Sen toiminta perustuu erilaisiin periaatteisiin, normeihin, sääntöihin ja toimintamalleihin. Hallintajärjestelmäulottuvuus kohdistuu erilaisiin uhkiin, jotka liittyvät ympäristöongelmiin, ydinturvallisuuteen, rikollisuuteen, demokratisoitumiseen, ja taloudelliseen kehitykseen. Toiminta perustuu ensisijaisesti kannustamiseen eikä pakottamiseen ja kielteiseen ehdollistamiseen. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat tärkeä osa Tacisin toimintaa. Demokratia on sekä prosessi että tavoite ja se toimii ohjelman edistymisen mittarina. Venäjällä etniset ja kulttuuriset konfliktit aiheuttavat uhan demokratialle, mutta yllättävä tutkimustulos on se, että nationalismi saattaa myös lisätä kilpailua demokratisoitumisessa. Tiedotusvälineiden riippumattomuuteen ja kansalaisjärjestöjen toimintaan liittyy suuria haasteita. Tämän tutkielman perusteella ehdotamme parannusehdotuksena oman mallin kehittämistä Venäjälle niin, että pyritään auttamaan kohdemaata itse auttamaan itseään, vahvistetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa, lisätään yhteistyötä erityisesti ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa sekä ehdollistetaan ohjelman jatkuminen nykyistä selvemmin sitoutumiseen ohjelman tavoitteisiin ja sääntöihin. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Euroopan unioni en
dc.subject Venäjä en
dc.subject Tacis en
dc.subject avustusohjelma en
dc.subject hallintajärjestelmä en
dc.subject demokratia en
dc.title Tacis EU:n Venäjä-suhteiden hallintajärjestelmänä ja demokraattisen muutoksen ongelma en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.61Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account