Työväenliikkeen kirjasto: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 1322
  • Rantanen, Saijaleena; Välimäki, Susanna; Mononen, Sini (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Tutkimusyhdistys Suoni, 2020)
    Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana tarkastelee työväen taidetta ja kulttuuritoimintaa Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle. Taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä työväestölle pohditaan niin huvina ja virkistyksenä kuin yhteiskunnallisena keskusteluna ja poliittisena liikehdintänä. Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, eatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta; iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, laulujuhlia ja arkkiveisuja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun. Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
  • Suomen metalliteollisuustyöntekijäin liitto (Suomen metalliteollisuustyöntekijäin liitto, 1919)
  • Unknown author (Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys, 1919)
  • Sosialidemokraattinen naisliitto (Sos.-dem. Naisliitto, 1917)
  • Suomen tehdas- ja sekatyöväenliitto (Kirjapaino-osakeyhtiö Sana, 1917)
  • Suomen tehdas- ja sekatyöväenliitto (Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen liitto, 1917)
  • Kuopion käsityö- ja tehdasseuruus (Kuopion uusi kirjapaino, 1918)
  • Hakanen, Maija (Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, 2020)
    57
    FT Maija Hakanen on koonnut monista eri arkistoista kertomuksen siitä, miten Pakinkylä - nykyinen Helsingin Pakila - oli mukana vuoden 1918 dramaattisissa tapahtumissa. Lokakuun alussa ilmestyvä kirja Pakinkylän Punainen Kaarti tuo paikallishistorian näkökulmasta uutta tietoa työväen vallankumouksesta, sisällissodasta ja sen julmista jälkiselvittelyistä. Pakinkylän työväenyhdistys Salamalla oli keskeinen rooli työväen asian ajamisessa silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Kun taistelu vallasta kärjistyi, työväenyhdistys perusti punakaartin. Sen piiristä muodostettu komppania kuului punaisten parhaisiin ja lähetettiin rintamille eri puolilla maata. Kirjaan sisältyy matrikkeli 284 taisteluissa kaatuneesta tai teloitetusta, vankileireille tai maanpakon joutuneesta ja eräistä muista pakinkyläläisistä punakaartilaisista. Uutta tietoa on löytynyt muun muassa Huopalahden nimismiehen arkistoista, Suomen kommunistisen puolueen Moskovan arkistosta sekä tutkimalla paikallisesta näkökulmasta Kansallisarkiston, Kansan Arkiston, Työväen Arkiston ja Helsingin kaupunginarkiston aineistoja. Kiinnostavaa aineistoa on löytynyt myös kirjeistä.
  • Kemppainen, Mikko (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020)
    37
    Työväenliikkeen aatehistoria on kirjoitettu Suomessa lähes yksinomaan miesten näkökulmasta. Naissosialistien toimintaa on tutkittu Sosialidemokraattisen naisliikkeen sekä perhe- ja sosiaalipolitiikan kontekstissa, mutta heidän määritelmänsä sosialismin sisällöstä ja työväenliikkeen poliittisista tavoitteista ovat jääneet historiantutkimuksessa liikkeen miesjohtajien näkemysten varjoon. Väitöstutkimuksessaan Mikko Kemppainen nostaa esille kolme 1900-luvun alun työväenliikkeessä näkyvästi poliittiseen keskusteluun osallistunutta sosialistista naiskirjailijaa ja avaa heidän kauttaan ajan vasemmistoideologian monimuotoisuutta uudella tavalla. Hilja Pärssisen (1876–1935), Hilda Tihlän (1870–1944) ja Elvira Willmanin (1875–1925) teksteihin ja elämäkerrallisiin lähteisiin pohjaava analyysi luo monin paikoin aikaisemmasta tutkimuksesta poikkeavan kuvan työväenliikkeen aatehistoriasta ja tuo esille naisten suuren merkityksen sosialistisen ideologian rakentajana. Naisten avulla tutkimus myös osoittaa uskonnolla olleen huomattavasti merkittävämpi asema vuosisadan alun työväenliikkeen aatekentässä kuin aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty.
  • Unknown author (Työväen kirjapaino, 1918)
  • Peltonen, Ulla-Maija (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020)
    36
    Jokaisen sukupolven on kohdattava kysymys, miten väkivaltaiseen menneeseen tulee suhtautua. ”Historiallisen vastuun” käsite korostaa näkemystä, jonka mukaan jokaisen riippumatta siitä, ovatko he väkivallan harjoittajien tai uhrien perillisiä vai eivät, on säilytettävä muisto sodan ja sorron seurauksista. Kirjan artikkelit käsittelevät eettisesti kipeän menneisyyden ja sen seurausten yleismaailmallisuutta sekä kirjallisuuden ja muistitiedon merkityksiä kulttuurisen muistin alustoina. Kirjan mottona toimii filosofi Hannah Arendtin ajatus: ”Meillä ei ole varaa ottaa menneisyydestä vain hyviä puolia (…) ja hylätä paha pitämällä sitä vain painolastina, joka aikaa myöten unohtuu itsestään”, sillä barbaria ja unohdus voivat kulkea käsi kädessä. Ulla-Maija Peltonen on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija. Hän toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa tutkijana ja arkistonjohtajana vuosina 2001–2016. Hänen aiempia aiheeseen liittyviä teoksiaan ovat Muistin paikat (SKS 2003) ja Punakapinan muistot (SKS 1996).
  • Liljeström, Markku (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2019)
    Valdemar Liljeströmin tie kulki pietarilaisen kodin löytölapsesta SAK:n vaikutusvaltaisen Metallityöväen Liiton puheenjohtajaksi, kansanedustajaksi ja ministeriksi. Hänen värikäs persoonansa loi tarinat legendaarisesta ammattiyhdistysjohtajasta. Sotavuosien jälkeen Metalliliitto oli etulinjassa puolustamassa kansanvallan pohjoismaista linjaa kommunistien haastaessa liiton johtoa. Liljeström tuli tunnetuksi suorista ja hyvistä suhteista teollisuuden vuorineuvoksiin eikä kaihtanut vastatuuleen kulkemista ja riskinottoa. Hän oli intohimoinen ja jyrkkä kotimaisen teollisuuden puolustaja. Sittemmin hän sitoi ammattiyhdistysliikettä tukemaan ulkomaankaupan vapauttamista. Tutkimus tuo uutta tietoa muun muassa SDP:n ja SAK:n hajaannuksen vuosista. Liljeström ajoi itsenäisen ammattiyhdistyspolitiikan linjaa ja päätyi sosialidemokraattisen puolueen oppositioon. Hänestä tuli omaa tietään kulkeva sovintomies.
  • Kärrylä, Ilkka; Pesonen, Pete; Rajavuori, Anna (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2019)
    32
    Demokratia eli kansanvalta on ollut olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 100 vuotta. Monet tutkijat ovat pitäneet työväenliikettä eräänä keskeisimmistä demokratian edistäjistä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, mutta historiassa työväestön ja demokratian suhde on saanut hyvin monia, toisinaan jännitteisiä muotoja. Tämän vuosikirjan artikkelit tarkastelevat työväestön ja demokratian monivaiheista historiaa eri näkökulmista. Ne käsittelevät muun muassa demokratian vakiintumisen ajanjaksoa Suomessa, työväenpuolueiden suhtautumista demokratiaan ja kunnallisdemokratiaan sekä demokratian laajentamista talouden ja sivistyksen alueille. Teos osoittaa, että työväestön ja demokratian suhde on jatkuvasti ajankohtainen historiantutkimuksen aihe. Se tuo näkökulmia myös nykyisiin keskusteluihin kansalaisten osallistumisesta ja hallinnon legitimiteetistä Suomessa ja maailmalla.
  • Unknown author ([S. V. R. konepajat], 1917)
  • Unknown author (Helsingin sos.-dem. nuorisoseura, 1917)
  • Unknown author (Suomen paperiteollisuustyöväen liitto, 1916)
  • Unknown author (Helsingin sos.-dem. nuorisoseura, 1915)